Nunami pinngortitami ataqatigiinnernik illersuineq, pilersitseqqinneq piujuartitsisumillu atuinermik tapersersuineq, inoqajuitsumik pilersitsisarnerit akiorlugit, nunamik sualuttumik atuineq uumasullu assigiinngisitaartuunerinik annaasaqartarneq unitsillugit.

Nunami, imermi, aamma qaqqani pinngortitami pissuseqatigiit ataqatigiinnerat illersorneqassapput aamma atulerseqqinneqassapput uumassusilinni assigiinngitsoqassuseq pinngortitanilu uumasoqarfiit piuinnaqqullugit. Sumiiffinni aamma nuna tamakkerlugu pinngortitami pissuseqatigiit ataqatigiinneri uumassusilinnillu assigiinngitsoqassuseq - uumasut naasullu nungutaanissamut navianartorsiortitaasut nungullutik toqunnginnissaat pilersaarusiami eqqarsaatigineqassapput.

Nunatsinni pinngortitami pissuseqatigiit ataqatigiinnerat aamma uumasut uumassusillit, maani inuusut illersorneqassapput, siunissami kinguaassatta aamma pinngortitamit uumasut isumalluutit iluaqutigisinnaaniassammatikkit.

Kalaallit Nunaanni pinngortitami pinngortitarlu peqatigalugu inuuvugut. Uumassusillit isumalluutit qanigisatsinniittut paasissallugit pingaaruteqarpoq, assersuutigalugu suli kissaatigigutsigu kalaaliminernik sassaalliisinnaanissaq.

Nuna uumassuseqarluartoq nunarsuatsinni matumani inuunitsinnut toqqammaviliivoq. Nunarsuatta kaaviiaartitaasa ilaanut tamatta ilaavugut, aamma pingaarutilinnik orpippassuarnik nungusitsinerit, pinngortitami inuuffissanik katataanermik aamma nunap ajornerulersimanera aqqutigalugit annertuumik ajoquseeqataasimavugut. Piujuartitsisumik kaaviiaartitsisunik atuinitta siuarsarnera aamma pinngortitami assigiinngiiaassutsit pigiinnarneri peqqutaanngillat. Uagut nammineq uumasinnaassutsitsinnut pingaaruteqarluinnartuupput.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Kalaallit Nunaanni uumasut innarlerneqarsimassusaat (suussutsit amerlassusaat)
Najoqqutaq: Grønlands Naturinstitut

  1. Navianartumik sioranartut (CR)
  2. Sioranartut (EN)
  3. Sioranangajattut (NT)
  4. Ajortiasut (VU)
0510152020072018

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (15.5.1) Nungutaaratarsinnaasunut allattuiffimmi naleqqersuut (Red List Index)

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 12 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 15.1 – Nunap imillu pinngortitami ataqatigiissaarnera allanngutsaaliorneqarli iluarseqqinneqarlunilu

2020 sioqqullugu nunap pinngortitami ataqatigiinnernik imermilu allanngutsaaliuineq, pilersitseqqinneq piujuartitsisumillu atuineq qulakkeerneqassaaq nunanilu tamalaani isumaqatigiissutini pisussaaffiit naapertorlugit taakkunani kiffartuussinerit, pingaartumik orpippassuit, masarsoqarfiit, qaqqat panertoqarfiillu.

Anguniagassat ilaat 15.2 – Orpippassuarnik piiaaneq unitsilli aamma orpippassuit annikillisinneqarsimasut napparteqqinneqarlik

2020 sioqqullugu orpippassuarnik qanoq ittunilluunniit piujuartitsisumik aqutsineq siuarsarneqassaaq, orpippassuarnik piiaaneq unitsinneqarluni, orpippassuit annikillisinneqarsimasut pilerseqqinneqarlutik orpippassuit nappartinneqarlutik orpippassuarnillu ikkussuineq annertuumik qaffanneqassalluni.

Anguniagassat ilaat 15.3 – Inoqajuitsunngortitsineq akiorneqarli, nunalu sualuttumik naatitsivigineqarsimasoq napparteqqinneqarluni

2030 sioqqullugu inoqajuitsunik pilersitsisarneq akiorneqassaaq, nuna sualuttumik naatitsivigineqarsimasoq napparteqqinneqarluni, tassunga ilanngullugu nuna inoqajuitsumik pilersitsinermit, panernermit qarsutsinermillu sunnerneqarsimasoq, nunarsuarmillu nunamik ajortitsinnginneq anguniarneqassalluni.

Anguniagassat ilaat 15.4 – Qaqqat pinngortitami ataqatigiissaarneri pitsaaliorneqarlik

2030 sioqqullugu qaqqani pinngortitat illersorneqarneri qulakkeerneqassapput, tassunga ilanngullugit taakkunani uumasut assigiinngisitaartuuneri, taakku piujuartitsisumik ineriartornermut tapertaasinnaanerat qaffassinnaajumallugu.

Anguniagassat ilaat 15.5 – Uumasut assigiinngisitaartuunerat uumasoqarfiillu pitsaaliorneqarlik

Pissusissamisoortumik uumasoqarfiusut ajorseriarnerat killeqartinniarlugit, uumasut assigiinngisitaartuunerinik annaasaqarneq unitsinniarlugu ingerlaannartumik pingaarutilimmillu iliuuseqartoqassaaq aamma 2020 sioqqullugu uumasut nungoratarsinnaasut illersorneqarlutik nungutaanissaallu pinngitsoortillugu.

Anguniagassat ilaat 15.6 – Kikkut tamarmik uumassuseqarnermi isumalluutinut iluaqutinullu atorsinnaatitaaffeqarlik

Uumassuseqarnikkut isumalluutinik atuinermi iluaqutaasut eqqortumik naligiimmillu agguarneqarnerat tapersersorneqassaaq aamma taamatut isumalluutinut, nunani tamalaani isumaqatigiissutaasutut, naammaginartumik periarfissaqarneq tapersersorneqarluni.

Anguniagassat ilaat 15.7 – Piniagassaanngitsunik aamma illersugaasunik unioqqutitsisumik niuerneq unitsilli

Uumasunik piniagassaanngitsunik piniarnerup aamma uumasunik naasunillu illersugaasanik unioqqutitsisumik niuernerup unitsinneqarnissaannut ingerlaannartumik iliuuseqartoqassaaq uumasunillu nujuartanik unioqqutitsisumik tunisassianik piumasaqarneq neqerooruteqartarnerlu saaffigalugit.

Anguniagassat ilaat 15.8 – Uumasut unammilliisinnaasut killilersorneqarlik

2020 sioqqullugu nunami imaanilu pinngortitami ataqatigiinnerni uumasut unammilliisinnaasut eqqussorneqarneri pinngitsoortinniarlugit sunniutaalu annertuumik killeqartinniarlugit aaqqiinerit ilisaritinneqassapput, aamma uumasut salliutinneqartut nakkutigineqarlutik imaluunniit nungunneqarlutik.

Anguniagassat ilaat 15.9 – Pinngortitami ataqatigiinnerit uumasullu assigiinngisitaarnerat pilersaarusiornikkut mianerineqarlik

2020 sioqqullugu nunami sumiiffinnilu pilersaarusiornermi, ineriartortitsinerni, aamma piitsuussutsimik akiuiniarluni periusissiani nassuiaatinilu pinngortitami ataqatigiinnerit uumasullu assigiinngisitaartuunerini pingaartitat atulersinneqassapput.

Anguniagassat ilaat 15.a – Pinngortitaq pitsaaliornissaanut piujuartitsisumillu atornissaanut aningaasaliisoqarli

Uumasut assigiinngisitaartuunerat aamma pinngortitami ataqatigiinnerit piujuartitsisumik illersuinermut atuinermullu aningaasatigut isumalluutit katersorneqarlutillu amerlisinneqarujussuassapput.

Anguniagassat ilaat 15.b – Piujuartitsisumik orpippassuarnik piiaasarnermut kajumissaarutinik aningaasaliisoqarli pilersitsisoqarlunilu

Piujuartitsisumik orpippassuaatinik aqutsinermut aamma taamatut aqutsineq siuarsarniarlugu nunanut ineriartorfiusunut naammattumik kajumissaateqarnissamut kikkut tamarmik aningaasalersuinissaannut isumalluutit annertuut katersorneqassapput, tassunga ilanngullugit orpippassuit piiarneqarsimasut illersorneqarnerat ikkussuuteqqinneqarnerallu.

Anguniagassat ilaat 15.c – Nunarsuarmi piniaqqusaanngitsunik piniarneq niuernerlu akiorneqarli

Uumasunik piniaqqusaanngitsunik piniarnermut uumasunillu illersugaasunik unioqqutitsisumik niuernermi akiuineq nunarsuarmi tapersersorneqassaaq, ilaatigut piujuartitsisumik inuusaaseqarnissamut nunaqqatigiit periarfissaat nukittorsarlugit.

Change language

Matuuk