Illoqarfiit, nunaqqatigiit nunasiffiillu ilanngussisunngortillugit, isumannaatsunngortillugit, qajannaattunngortillugit piujuartitsisunngortillugillu.

Illoqarfiit nunallu akornanni ataqatigiinneq qulakkeerneqassaaq aamma illoqarfinni piujuarsinnaassuseq peqataatitsilluni ingerlatsinikkut anguneqassaaq. Illoqarfiit avatangiisimik artukkiinerat annikillisinneqassaaq aamma najugaqarfiit isumannaatsuussapput, peqqissuussapput aamma artukkiinngitsumik akillit nassaarineqassapput, soorlu assinganik assartuussinernut ataqatigiissaakkat. Nunarsuarmi kulturikkut aamma pinngortiami kingornussat illersorneqassapput aamma najugaqarfiit ajunaarnersuarnut napasinnaalluassapput.

Kalaallit Nunaanni nunamik namminerisamik piginnittussaassuseqartoqanngilaq. Tamanna isumaqarpoq, nunamik imaluunniit nunaminertamik pisisinnaasoqanngitsoq, aamma kikkut tamarmik taamaalillutik nunamut assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnerat tunngavittut atuuttoq.

Illumik piginnittuuneq nunaminertassamik agguaassinerni anguneqarsinnaavoq, tamanna nunaminertassamik atuinissamut pisinnaatitsivoq. Sanaartukkanut nunaminertassamik agguaassineq piginnuttumut pisariaqarpoq, pisiassanngortitassamut aamma tunisassanngortitassamut. Kalaallit Nunaanni nunaminertassamik atuineq pilersaarutinut inatsit aqqutigalugu aaqqissuussaavoq - Pilersaarusiorneq aamma nunaminertat atorneqartarnerat pillugit Inatsisartut inatsisissaat nr. 17, 17. november 2010-imeersoq kingorna allannguutilik.

Kalaallit Nunaanni pilersaarusiornermut aaqqissuussat nunat avannarliit allat aamma nunat kangilliit nalinginnaasumik uagutsinnut assersuuttakkatta ileqqui tunngavigalugit pinngortinneqarnikuupput. Ilaatigut pinngortitamik illersuinernut, tamakkiisumik nunamut tamarmut immikkoortortaqarfinnut pilersaarutinut aamma kommunit pilersaarutaannut, inuussutissarsiornermik ineriartortitsinissamut killiliussat pitsaasut aamma ataqatigiit akornanni passussilluni aningaasaqarnermut pilersaarutinut kiisalu inuiaqatigiit ineriartornermut peqataatinnerinut tunngapput.

Kalaallit Nunaata nunarujussua katillugu 2,1 millionit km2-it sinnerlugit annertutigaaq aamma taamaalilluni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertani annersaalluni aamma nunap annertussusaanut nunat annersaat aqqaneq aapparaat. Kalaallit nunaanni najugassittarnerup ilussaata ilisarnaatigaa ikittuinnarnik inuiaqarnera, 56.000 miss., taakku nunamut isorartungaatsiartumut siaruarsimallutik nunassittarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu isigalugu nunarsuarmi inuit amerlassusaat qaffakkiartorpoq. Inuit tamammik pitsaasumik isigisinaanissannut pisariaqarpoq nutaaliaasunik, piujuartitsisunik illoqarfiliornissaq. Tamatta uumassagutta inuullutalu nutaanik eqqarsaatigilluakkanik illoqarfinnut pilersaarutinik atorfissaqartitsivugut, illoqarfinnik isumannaatsunik aamma akiuulluarsinnaasunik inuit avatangiisinut qorsuusunut akissaqartitaannik aamma kulturikkut isumassarsianik avatangiisilinnik.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Angerlarsimaffinni amerlavallaartunik najugaqatigiinni 2018-imi innuttaasut peqqissusaannik misissuinermi peqataasut
Najoqqutaq: SIF (2019) Befolkningsundersøgelsen i Grønland 2018. Levevilkår, livsstil og helbred

  1. Tamarmik (13 %)
  2. Nuuk (4,2 %)
  3. Illoqarfinni allani (11 %)
  4. Nunaqarfik (27 %)
13 %4,2 %11 %27 %

Statens Institut for Folkesundhed

Kalaallit Nunaanni Eqqakkanik passussineq 2018
Najoqqutaq: Nordic Statistics (table WASTE01)

  1. Peersinerit (13 %)
  2. Inuallaaneq (87 %)
13 %87 %

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (11.6.1) Akuttunngitsumik katersorneqartartut aamma naammattumik eqqakkanik passussisartut illoqarfinniit eqqakkat annertussusaat, illoqarfinniit eqqakkat pilersinneqartartut tamarmiusumik annertussusaat aallaavigalugu, illoqarfiit malillugit agguarneqartut

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 10 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 11.1 – Inissiat isumannaatsut akikitsullu sananeqarlik

2030 sioqqullugu inissianut akisunngitsunut tulluartunut isumannaatsunullu kikkut tamarmik qulakkeerinniffigineqassapput tunngaviusumik kiffartuussinernut periarfissaqartut pissarliortullu najugaqarfii pitsaanerulersinneqarlutik.

Anguniagassat ilaat 11.2 – Assartuusseriaatsit akikitsut piujuartitsisullu pilersinneqarlik

2030 sioqqullugu akisunngitsunut assartuusseriaatsinut isumannaatsunut, tikinneqarsinnaasunut piujuartitsisunillu kikkut tamarmik periarfissinneqassapput, angallannerup isumannaatsuunera ilaatigut innuttaasuni sanngiitsuni, arnani, meeqqani, inunnilu innarluutilinni utoqqarnilu immikkut pisariaqartitsisunut inuit tamarmik ilaasarfiisa ineriartortinnerisigut.

Anguniagassat ilaat 11.3 – Illoqarfiit ilanngussinerulerlik piujuartitsinerulerlutillu

2030 sioqqullugu illoqarfinnik ineriartortitsineq ilanngutitinnerussaaq piujuartitsisumillu ingerlanneqarluni, nunanilu tamani ilanngutitsisumik, akuutitsisumik piujuartitsisumillu inissianik pilersaarusiorneq aqutsinerlu nukittorsarneqarluni.

Anguniagassat ilaat 11.4 – Nunarsuarmi kulturikkut pinngortitamillu kingornussat illersorneqarlik

Nunarsuarmi kulturikkut pinngortitamillu kingornussat illersorniarlugit allanngutsaaliorniarlugillu suliniutit nukittorsarneqassapput.

Anguniagassat ilaat 11.5 – Ajunaarnersuit kingunerisaat annikillisarneqarlik

2030 sioqqullugu ajunaarnersuup malitsigisaanik, tassunga ilanngullugit imermut tunngasut ajunaarnersuit, nunarsuarmi tamakkiisumik tunisassianut naleqqiullugu toqusartut amerlassusiat inuillu eqqorneqartut amerlassusiat kiisalu toqqaannartumik aningaasaqarnikkut annaasaqartut ikilisorujussuarneqassapput, sanngiitsumik inissisimasuni inuit piitsullu illersorneqarnissaat isiginiarlugit.

Anguniagassat ilaat 11.6 – Illoqarfiit mingutsitsinerat annikillisarneqarli

2030 sioqqullugu innuttaasumut ataatsimut mingutsitsineq annikillisinneqassaaq, tassunga ilanngullugu silaannaap pitsaassusia aamma inoqutigiinnit allatigullu eqqakkatigut ingerlatsinerup immikkut pingaartinnerisigut.

Anguniagassat ilaat 11.7 – Kikkut tamarmik sumiiffiit minguitsut tamanit orninneqarsinnaasunut periarfissaqarlik

2030 sioqqullugu isumannaatsunut, ilanngutitsisunut tikinneqarsinnaasunullu, minguitsunut kikkut tamarmik ornissinnaasaannut periarfissiisoqassaaq, pingaartumik arnanut meeqqanullu, utoqqarnut inunnullu innarluuteqartunut.

Anguniagassat ilaat 11.a – Nunaannaap illoqarfiullu ataqatigiinnerat pilersaarusiorluarnikkut pitsanngorsarneqarli

Illoqarfiup, illoqarfiup eqqaata nunaannaallu akornanni aningaasaqarnikkut, inooqataanikkut avatangiisitigullu pitsaasumik ataqatigiinnerit nunami nunallu immikkoortuini ineriartornissamut pilersaarusiornerit pitsanngorsarnerisigut tapersersorneqassapput.

Anguniagassat ilaat 11.b – Nunarsuup illoqarfii amerlanerpaat ajunaarnersuarnut akiuussinnaanerulerlik

2020 sioqqullugu politikinik pilersaarutinillu ilanngutitsisunik akuersisut naammassinnittullu illoqarfiit nunasiffiillu amerlisinneqarujussuassapput, ilanngutitsinissamik, isumalluutinik pisariillisaanermik, silap pissusaata allanngorneranut akiuinermik naleqqussarnissamillu anguniagaqartoq, ajunaarnersuarnut akiuussinnaassuseqartoq, aamma Ajunaarnersuit Ajutoorsinnaanermillu pitsaaliuinermut Sendai-mi tunngavissiaasoq naapertorlugu qaffasissutsini tamani tamanut sammisumik ajunaarnersuaqarnissamut aarlerinartunik aqutsinissamik ineriartortitsisut naammassinnittullu (Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015-2030).

Anguniagassat ilaat 11.c – Nunat annikinnerpaamik ineriartorsimasut piujuartitsisumik qajannaatsumillu sanaatornissaannut taperserneqarlik

Najukkami atortussanik atuisunik illunik piujuartitsisunik qajannaatsunillu sanaartornissamut aningaasatigut teknikikkullu ilaatigut ukiuisoqarneratigut nunat annikinnerpaamik ineriartorsimasut tapersersorneqassapput.