Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.
Suiaassutinut aamma ukiunut naligiissutsip annertussusiata agguarneqarnera (%)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik
Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (8.5.2) Suliffissaaleqisut amerlassusiat suiaassutsinut, ukiunut aamma inunnut innarluutilinnut agguarlugit
Innuttaasumut ataatsimut piviusumik TAN-imi ukiumut siuariarneq (2010-imi akinut ataqatigiiaanut nalit)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik
Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (8.1.1) Innuttaasumut ataatsimut piviusumik TAN-imi ukiumut siuariarneq
Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.
Mind Your Own Business Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nukappiaqqanut inuusuttunut 13-it 21-illu akornanni ukiulinnut ineriartortitsinernut neqerooruteqarpoq. Inuinnaat akornanni nammineq…
SULISA+-mik najoqqutassiat, aqutsinermut piginnaasanik, sulieqatigiinnermut, inuulluarnermut aamma Royal Greenlandip sulisuniut annertuumik 2020-mi ukkataqartut.
2020-ip ukiaanerani GrønlandsBANKEN pingajussaarluni inuussutissarsiornermut siunnersortinik nukappiaqqanut atugassiissaaq, suliffeqarfeeraliortussanut.
Nunatta ingerlariaqqinnissamut suliniutai, unamminartoqarfii periarfissaalu siunissami atuutilernissaanut Inuiaat peqatigiit siunniussaat ukiumut 2030-mut
“Tasiilami Suleqatigiippugut” - SDG-2030-mik tunngaveqartumik meeqqanut inuusuttunullu Tasiilami eqqaanilu pitsaasumik inuunermi atugaqarnissamik aamma piujuartitsisumik inuuneqarnissamik…
Nunarsuarmi anguniakkanut periusissiaq SDG 2030 agenda najoqqutaraa aamma kommunip suliniutinut akimut aqunneqarneranut ataqatgiinnerinik qulakkeerinnippoq.
nunamut immikkoortortaqarfinnut pilersaarutinik suliaqarnermut SDG 2030 agenda atortuulersinneqassaaq.
Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassani tamani aalajangersimasunik iliuuserisassaqarpoq.
Suliffiit naammaginartuunissaat aningaasaqarnikkullu ineriartornissaq pillugit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassaq 8 aqqaneq-marlunnik anguniagassartaqarpoq.
Innuttaasumut ataatsimut aningaasaqarnikkut ukiumut siuariartarneq nunami pissutsit naapertorlugit aalajangiussimaneqassaaq, pingaartumillu nunani ineriartorfiusuni ukiumut ataatsimut tunisassiat ataatsimut nalinganni (TAN (BNP)) annikinnerpaamik 7 procentimi siuariassalluni.
Aningaasarsiornikkut naammassisaqarsinnaassuseq assigiinngissitaarisitsinikkut, teknologiit pitsaanerulersinnerisigut nutaaliornikkullu qaffasinnerulernera anguneqassaaq, ilaatigut qaffasissumik naleqarnerulersitsinerup sulisussanillu annertuunik pisariaqartitsisut ingerlataqarfiit isiginiarnerisigut.
Ineriartortitsinermut sammisumik politikkinik siuarsaasoqassaaq, ingerlatanik tunisassiortunik tapersersuisoq, atorfinnik naammaginartunik pilersitsisut, aallarnisaasut, isumassarsisitsisut nutaaliortullu, aamma suliffeqarfinnik mikisuaqqanik, mikisunik akunnattumillu angissusilinnik aaqqissuussinermik ineriartortitsinermillu siuarsaasoq, ilaatigut aningaasatigut kiffartuussinernut periarfissaqarnikkut.
2030-p tungaanut atuinerup tunisassiornerullu iluanni nunarsuarmi isumalluutitigut pisariillisaaneq ingerlaavartumik pitsaaninngortinneqassaaq, aamma piujuartitsinermik tunngaveqartumik atueriaaseq tunisassioriaaserlu pillugit tunngaviusumik ukiunut qulinut suliniutit naapertorlugit, nunat siuarsimasut siuttoralugit, aningaasarsiornikkut siuariartorneq avatangiisinik ajorseriartitsinermiit illuartinneqarnissaa anguniarneqassaaq.
2030 sioqqullugu arnanut angutinullu tamanut tamakkiisumik naammassisaqarsinnaasunillu sulisoqarneq ileqqorissumillu sulineq anguneqassaaq, tassunga ilanngullugit inuusuttut aamma inuit innarluutillit, aamma assigiimmik naleqartumut sulinermut naligiimmik akissarsiaqartitsineq.
2020 sioqqullugu inuusuttut suliffeqanngitsut imaluunniit ilinnialersimanngitsut amerlassusiat malunnartumik ikilisinneqarsimassapput.
Pinngitsaaliilluni sulisitsinerit, nutaaliaasumik inussiaateqarneq inunnillu niuerneq nungutinniarlugit massakkorpiaq kinguneqarluartunillu aaqqiisoqassaaq aamma meeqqat sulisinneqartarnerat ajornerpaat tamaasa inerteqqutaalernissaat atorunnaarsinnissaallu qulakkeerneqarluni, tassunga ilanngullugit meeqqanik sakkutooqartalerneq atuisarnerlu, aamma meeqqanik sulisoqartarnerit suulluunniit tamarmik 2025 sioqqullugu nungussimanissaat.
Sulisartut pisinnaatitaaffii illersorneqassapput aamma sulisartunut tamanut suliffimmi avatangiisit isumannaatsut qajannaatsullu qulakkeerneqarlutik, tassunga ilanngullugit inunnut nutsersimallutik sulisartunut, pingaartumik arnat nutsersimasut, aamma suliffeqarnikkut isumannartumiittut.
2030 sioqqullugu piujuartitsisumik takornariaqarnermik siuarsaasumik, suliffissanik pilersitsisunik najukkanilu kulturinik tunisassianillu siuarsaasunik politikinik ilusilersuisoqarlunilu naammassinnittoqassaaq.
Bankinut, qularnaveeqqutinut kikkunnullu tamanut aningaasatigut kiffartuussinerit siuarsarnissaannut periarfissallu annertusinissaanut nunami namminermi aningaaseriviit piginnaasaat nukittorsarneqassapput.
Niuernermut attuumassuteqartumik nunanut ineriartorfiusunut ikiuisarneq pitsaanerulersinneqassaaq, pingaartumik nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut, ilaatigut Nunanut Annikinnerpaamik Ineriartorsimasunut Niuernikkut Ikiuineq pillugu Tunngaviusunut Peqataalersimasut Nukittorsakkat aqqutigalugit.
2020 sioqqullugu inuusuttut sulilersinnissaannut nunarsuarmi periusissiaq ineriartortinneqarlunilu aallartinneqassaaq, Nunanilu Tamalaani Sulisartut Kattuffiata (ILO) Nunarsuaq tamakkerlugu atorfitsigut isumaqatigiissutaa naammassineqarluni.
