Silap pissusianut isertarfik silap pissusianut unammillernartunik paasissutissiisarpoq
climategreenland.gl-imi silap pissusianut naleqqussarneq pillugu paasissutissat kingulliit paasisinnaavatit.
Kisitsisinnguineq
Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.
Narsaatit annertussusaat (hektari) immikkoortunut agguarlugit (Suli periarfissaanngilaq piujuartitsisumik nunalerineq naggasiiffigissallugu)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik
- Nanortalik
- Qaqortoq
- Narsaq
- Paamiut
- Nuuk
Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (2.4.1) Nunalerinermik ingerlataqarnerit tunisassiortut aamma piujuaannartitsisumik nunalerinermi tunisassiorfiusut amerlassusaat.
Nunalerinermut, orpippassualerinermut, aalisarnermut piniarnermullu pisortat aningaasartuutaanni naleqqersuut
Najoqqutaq: Grønlands Statistik
- Naasorissaaneq, orpippassualerineq, aalisarneq piniarnerlu
Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (2.a.1) Pisortat aningaasartuutaanni nunalerinermi naleqqersuut
Nutaarsiassat
Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.
IT aaqqissuussaq nutaaq aqqutigalugu digitalinngorsaaneq inunnik sullissinermut paasissutissat nutaat periarfissanngortippai
Ataatsimoortumik inunnik sullissinermut aaqqissuusap siunissami SDG 2030 suussusersiutinik paasissutissanik katersinissaq qulakkeerpaa.
Anguniagassat ilaat
Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 7 immikkoortortaqarpoq.
Anguniagassat ilaat 2.1 – Kikkut tamarmik peqqinnartumik nerisassaqassapput
2030 sioqqullugu kaanneq nungutinneqareersimassaaq, inuillu tamarmik - pingaartumik piitsut sanngiinnerpaallu, tassunga ilanngullugit meeraaqqat - ukioq kaajallallugu nerisassanut isumannaatsunut, inuussutissaqarluartunik naammattunillu pisissaanerat qulakkeerneqassaaq.
Anguniagassat ilaat 2.2 – Nerisarlunneq pinaveersaarneqarli
2030 sioqqullugu peqqinnanngitsumik nerisaqarnerit suulluunniit tamarmik nungussimassapput, tassunga ilanngullugit meeqqani tallimat inorlugit ukiulinni alliartornermut akimmisaarutit sanigorsimanerillu pillugit nunani tamalaani anguniakkat ilai isumaqatigiissutaasut 2025 sioqqullugu anguneqarsimassallutik, niviarsiaqqanilu inuusuttuni, naartusuni milutsitsisunilu kiisalu utoqqarni inuussutissatigut pisariaqartitsineq aqunneqassalluni.
Anguniagassat ilaat 2.3 – Annikitsumik inuussutissanik tunisassiorneq marloriaatinngorli
2030 sioqqullugu inuussutissanik tunisassiortunut annikitsunut nunalerinermi tunisassiorsinnaassuseq isertitallu marloriaatinngorsimassapput, pingaartumik arnanut, nunat inoqqaavinut, ilaqutariit nunalerinerannut, uumasuutinut aalisartunullu, tamanna nunamut isumannaakkamut assigiimmillu periarfissaasoq, tunisassiornermi isumalluutit pilersuinerillu allat, ilisimasat, aningaasatigut kiffartuussinerit, niuerfiit, naleqarnerulersitsinissamut periarfissat, kiisalu nunalerinerup avataani sulisoqarneq aqqutigalugit.
Anguniagassat ilaat 2.4 – Inuussutissanik tunisassiorneq piujuaannarnerulerli
2030 sioqqullugu nungusaataanngitsumik tunisassioriaatsinik qulakkeerinnittoqassaaq nunalerinermilu suleriaatsit nungullajaatsut atulersinneqarlutik, naammassisaqarsinnaassutsimik tunisassiornermillu qaffaasut, pinngortitami ataqatigiinnernik allanngutsaaliuisut, silap pissusiata allanngoriartorneranut, ingasattumik silarlunnernut, panernersuaqarnermut, qarsutsinernullu ajunaarnersuarnullu allanut tulluarsarnissamut piginnaasanik nukittorsaasut aamma nunap nunallu pitsaassusaanik pitsanngorsaasut.
Anguniagassat ilaat 2.5 – Inuussutissanik tunisassiat sannami kingornuttagaat assigiinngissitaarnerat paarineqarli
2020 sioqqullugu karrit siaruartigassat, naasut naatinneqartartut, nunalerinermi kinguaassiortitsinerup uumasuuteqarnerullu kiisalu taakkununnga attuumassuteqartut uumasunut nujuartanut uumasoqarnikkut assigiinngisitaarneq allanngutsaaliorneqassaaq, tassunga ilanngullugit nunami, nunarsuup immikkoortuini nunanilu tamalaani karrit siaruartigassat isumatuumik aqunneqartut assigiinngisitaartullu aqqutigalugit, uumassuseqarnikkullu isumalluutinik atuinermut iluaqutinik tassungalu atasunik qangaaniilli ilisimasanut nunanit tamalaanit isumaqatigiissutigineqartunut periarfissaqarneq naligiimmillu agguaassineq siuarsarlugu.
Anguniagassat ilaat 2.a – Nunalerinermi attaveqaateqarnermut aamma ilisimatuutut misissuinermut aningaasaliisoqarli
Nunalerinermi attaveqaateqarneq, nunalerinermik ilisimatusarnermi siunnersortitullu kiffartuussinerni, atortorissaarutit ineriartortinnerini kiisalu naasut uumasuutillu uumassutsikkut kingornussassani toqqorsivinni aningaasaliinerit annertusineqassapput, nunani ineriartortitsiffiusuni nunalerinerup tunisassiorsinnaassusaa pitsaanerulersinniarlugu, pingaartumik nunani ineriartortitsiffiunnginnerpaasunini.
Anguniagassat ilaat 2.b – Nunalerinermi niuernikkut aamma tuniniaanikkut aporfiit pinaveersaarneqarlik
Nunarsuarmiut nunalerinermi niuerfiini niuernikkut aporfiit equngassutaasullu iluarsineqassapput pitsaaliorneqarlutillu, tassunga ilanngullugit nunalerinermut tamanullu avammut niuernermut tapiissutaasartut tamarmik atorunnaarsinnerisigut avammut niuernermi aaqqiinerit taamaaqataanik sunniuteqartut, Dohami ineriartortitsinermit piginnaatitsissut naapertorlugu.
Anguniagassat ilaat 2.c – Inuussutissat akii patajaallisinneqarlik aamma niuernermut paasissutissat pineqarsinnaanerulerlik
Inuussutissalerinermi niuerfiit taakkununngalu atasut niuerfiit torersumik ingerlanerinik qulakkeerinnittut suliniutit akuerineqassapput, aamma niuerfinni paasissutissanut piffissaagallartillugu periarfissiinermik qulakkeerinnittut, tassunga ilanngullugit inuussutissanik toqqorsiviit, taamaaliornikkut inuussutissat akiisigut annertuumik nikerartoqartarnera killilerlugu.