Menu toqqoruk Matuuk Menu

Nunarsuarmi piitsuussutsit suulluunniit nungutinneqarnissaat.

Anguniakkap sammisaraa piitsuussuseq nungutissallugu aamma aaqqissuussanik pilersitsinissaq, eqimattakkaat eqqoruminartut aamma atugarliortut ataasiakkaat atugarissaarnerunnissaat qulakkeerniarlugu. Tamanna isumaqarpoq, piitsuulluinnartut nungutinneqassasut aamma nalinginnaasumik piitsuuneq nunani tamani affaannanngortinneqassasoq. Inunnik sullissivinnik isumannaakkanik aaqqissuussanik pilersitsisoqassaaq, tamarmut pisariaqartitanik isumaginninnermut aqqutissiuussilluni aamma pinngortitami ajunaarnersuaqarnissaanut napalluarsinnaasunik ikorfartuutinik pilersitsisinnaasunik. Pisinnaatitaaffiit assigiit qulakkeerneqassapput, taamaalilluni kikkut tamarmik aningaasaqarnikkut inuussutissarsiorsinnaatilerlugit, taakkulu politikkikkut piitsuussusermik aamma naligiimmik ukkataqarnermik killiliissapput.

Innuttaasunut assinganillu inuiaqatigiinnut pissarsiaqaataassaaq piitsuussutsip nungusarneqarnissaa aamma innuttaasut imminnut pilersorsinnaanissaannut periarfissat suliniutigineqarpata.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni piitsuussutsimut killigititanik tamamut atuuttunik soqanngilaq, kisianni ukiuni kingullerni arlaleriarluni eqqartorneqartarsimavoq, qanoq ililluni inuiaqatigiinni piitsuussuseq pinaveersaartinneqarsinnaanersoq aamma ataqatigiissaartunik suliniuteqarfigineqarsinnaanersoq.

Naalakkersuisut ima misigisimassuseqarput piitsuussusermut ukkataqarnermik politikkikkut sinaakkusiissallutik, taamaalillutik innuttaasut ataasiakkaat aningaasaqarnikkut nikissinnaanngissutsimikkut suliniuteqarsinnaalersillugit, kiisalu inunnik sullissinikkut meeqqat inuusuttullu akornanni pisinnaalissallutik. Piitsuussutsimut iliuuseqarneq aningaasaqarnikkut kaaviaartitsisinnaassutsimut inuiaqatigiit siuariarsinnaassusaannut annertuumik tunngassuseqarpoq.

Piitsunik nungusitsineq ajunngitsuliornerinnaanngilaq; naapertuilluarneruvorli pingaaruteqarluinnartoq, inuup piginnaasaanik kiffaanngissuseerutsitsinnaasoq. Taamaakkaluartoq ullut tamaasa ukioq manna nunarsuup inuiaasa affai piitsuullutik, aamma nerisassanik imermillu inuussutinik amigaateqarlutik ullut tamarluinnaasa toqussutigisaaminnik inuuneqarput. Ataatsimoorluta perlilertoq qaarsillatsissinnaavarput, nappaatit nungutillugit aamma nuarsuarmi inuiaqatigut tamaasa periarfissillugit neriuuteqalersillugit kingoqqisumik isumaqarluartumillu inuuneqalersillugit.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Inersimasut akornanni ukioqatigiiaanut agguarlugit piitsuussuseq allanut naleqqiullugu (innuttaasut amerlassusaat, isertitat akunnerisa 50%-ii ataallugit inuussuteqartut)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. -29
  2. 30-39
  3. 40-49
  4. 50-60
  5. 60+
0246810122015201620172018

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (1.2.1) Innuttaasut nunami piitsuussutsimut killiliussap ataani inuusut amerlassusiat suiaassutsinut ukioqatigiiaanullu agguarneri

Inersimasut akornanni ukioqatigiiaanut agguarlugit piitsuussuseq allanut naleqqiullugu (innuttaasut amerlassusaat, isertitat akunnerisa 50%-ii ataallugit inuussuteqartut)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. -29
  2. 30-39
  3. 40-49
  4. 50-60
  5. 60+
0246810122015201620172018

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (1.2.1) Innuttaasut nunami piitsuussutsimut killiliussap ataani inuusut amerlassusiat suiaassutsinut ukioqatigiiaanullu agguarneri

Pisortat aningaasartuutaasa siunertamikkut agguataarnerat 2018
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. Peqqinnissaqarfik (14 %)
  2. Ilinniartitsineq (18 %)
  3. Inuiaqatigiit illersugaanerat (27 %)
  4. Ilai (41 %)
14 %18 %27 %41 %

Pingaarnertigut kiffartuussinernut (atuartitaaneq, peqqissuseq isumaginninnikkullu illersuineq) pisortat aningaasartuutaannit tamarmiusunit immikkoortitaat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

IT aaqqissuussaq nutaaq aqqutigalugu digitalinngorsaaneq inunnik sullissinermut paasissutissat nutaat periarfissanngortippai

Ataatsimoortumik inunnik sullissinermut aaqqissuusap siunissami SDG 2030 suussusersiutinik paasissutissanik katersinissaq qulakkeerpaa.

Atuaqqigit

NAKUUSA aamma Youth 4 global goals

NAKUUSA-p kommunini meeqqanut siunnersuisarfia SDG 2030 agendamut siunnersuutit Naalakkersuisunut ingerlateqqippai

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 7 immikkoortortaqarpoq.

1.1
Anguniagassat ilaat 1.1
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.1 – Piitsuulluinnarneq nungutilli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu piitsuulluinnarneq nunarsuaq tamakkerlugu inunnut tamanut nungutinneqassaaq, maannakkut tamanna ullormut ataatsimut 1,25 USD-mik annikinnerusumik inuit inuussutigisaattut uuttorneqarpoq.

1.2
Anguniagassat ilaat 1.2
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.2 – Piitsuussuseq minnerpaamik affaannanngorli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu angutit, arnat meeqqallu qanorluunniit ukioqartut sutigut tamatigut piitsuullutik inuusut amerlassusiat nunanit isumasiuutit naapertorlugit affaannanngortinneqassapput.

1.3
Anguniagassat ilaat 1.3
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.3 – Inunnik isumaginninnermi ajuutuuinnginnissamut ikiuutissat pilersinneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani tulluarsarneqartunik kikkunnut tamanut, ammut killiliussat ilanngullugit, inuuniarnikkut isumannaarissutit aaqqiissutillu naammassineqassapput, aamma 2030 sioqqullugu piitsuunerpaanut inunnullu atugarliortunut navianartorsiortunullu atuutsitsineq anguneqassalluni.

1.4
Anguniagassat ilaat 1.4
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.4 – Naligiimmik piginninnermut, sullinneqarnermut, teknologiimut aamma aningaasaqarnikkut pisuussutinut pisinnaatitaaffeqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu angutit arnallu tamarmik, pingaartumik piitsut atugarliortullu, aningaasatigut isumalluutinut assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnissaat qulakkeerneqassaaq, kiisalu kiffartuussinernut pingaaruteqartunut, nunamik allatigullu illunut piginnittuunermut oqartussaanermullu, kingornussanut, pinngortitami isumalluutinut, atortorissaarutinut nutaanut tulluartunut aningaasatigullu kiffartuussinernut periarfissaqarlutik , tassunga ilanngullugu annikitsumik aningaasaliinerit.

1.5
Anguniagassat ilaat 1.5
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.5 – Ajunaarnersuarnut sillimaneq isumannaarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

2030 sioqqullugu piitsuni inunnilu atugarliorlutuni sillimmasiineq ineriartortinneqassaaq, taakkulu ingasattumik silamut attuumasunut sunnerneqarsinnaanerat sunnertianerat allallu aningaasaqarnikkut, inuuniarnikkut avatangiisitigullu tupatsitaanerit ajunaarnersuillu annikillisarneqassapput.

1.a
Anguniagassat ilaat 1.a
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.a – Isumalluutit pitsuussuseq nungusarniarlugu piareersarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Sutigut tamatigut piitsuussutsip atorunnaarsinnissaanut suliniutit anguniakkallu naammassineqarnissaannut nunanut ineriartortitsiffiusunut sakkut naammattut siumullu naatsorsuutigineqarsinnaasut pissarsiarinissaat siunertaralugu pissarsiffiusunit assigiinngitsorpassuarnit annertumik isumalluutit piareersarnissaat qulakkeerneqassaaq, tassunga ilanngullugu ineriartornikkut suleqatigiinnerup annertusineratigut, pingaartumik nunani ineriartortitsiffiunnginnerusuni.

1.b
Anguniagassat ilaat 1.b
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 1.b – Naalakkersuinermi tunngavinnik pilersitsoqassaaq, suiaat piitsut tamarmik iluaqutissaannik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Piitsuussutsip nungutinnissaanut suliniutini aningaasalersuinerit tuavisaarutiginissaannut tapersiinissamut, piitsut naligiissitaanerlu immikkut isiginiarlugit ineriartortitsinermi periusissiat tunngavigalugit nunani, nunarsuup immikkoortuini nunanilu tamalaani politikkikkut killiliussanik patajaatsunik pilersitsisoqassaaq.