Marsip arfineq pingajuat – Nunarsuaq tamakkerlugu arnat ulluat
Naligiissitaanermut Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen
1910-mili ulloq marsip arfineq pingajuat arnat pisinnaatitaaffiinik sorsuutiginninnermi malunnartinneqartarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu arnat atugaannik sammisaqarnermik ulloq malunnartinneqartarpoq. Sammisat oqaluuserineqarsinnaasut allattussagaanni allattukkat takisoorujussuussapput. Ukioq mannali ”Spiralilersuisimaneq” sammisatut pingaarutilittut avaqqukkuminaatsorujussuuvoq, arnallu assigiinngitsumik pineqartarnerannut assersuutissaalluni erseqqissoq.
”Spiralilersuisimaneq” arnat nammineq timiminnut oqartussaassuseqarnerat, arnallu atoqatigeeriaasiata saqitsaassutigineqartuarneranut assersuutissaavoq. Ukiut ingerlaneranni arnat naartuersittarnerat, naartunaveersaaserneqartarnerat, meerartaartarnerisa amerlassusaat, katissimanatik naartusarnerat arnallu atoqateqarnermik nuannarinninnerat politikilersuunneqartarpoq, inatsisiliornikkullu ileqquliussatigullu arnat killilerneqartarlutik.
Spiralilersuisimaneq imminermini arnanut inuiaqatigiinnullu sakkortuumik kinguneqarpoq. Spiralilersuisimaneq tarnikkut timikkullu ikiliivoq, aapparillu angajoqqaanngorsinnaanerannik arsaarinnittuulluni. Pisoq alianarpoq, annilaarlutalu kamallutalu arnat misigisaminnik oqaluttuaat tusaavavut. Suliaq manna naligiissitaanerup tamatsinnut tunnganeranik eqqaasittariaqarpaatigut. Naligiissitaaneq inuiaqatigiinnut tamanut tunngavoq.
Ajoraluartumilli arnat nammineq timiminnik pisinnaatitaaffeqarnerat oqaluttuarisaanerinnarmiinngilaq. Ajoraluaqisumik tamanna ullutsinni pivoq, nunarsuarpullu tamakkerlugu suli arnanik eqquisarluni. Maani nunatsinni atornerluisarneq suli amiilaarnartumik annertoorujussuuvoq, tamannalu niviarsiaqqat arnallu timaannik ataqqinninnginnertut taamaallaat paasisariaqarpoq. Canadami nunap inoqqaavisa arnartaat pinngitsaalillugit kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqartarsimapput. Norskit arnartaasa sisamararterutaat pinngitsaalineqartartut nalunaarusiami nutaami saqqummiunneqarpoq. USA-mi naalagaaffiit tulleriiaaginnavillutik naartuersissinnaanermik inerteqquteqalerput, tamannalu aamma Europami siumugassaavoq. Oqaluttuat tamakku ataqatigiissillugit paasineqassapput. Taakku nunarsuatsinni arnat naligiinnginnermut sorsuuteqarnerannut ersiutaapput, maannakkullu 113-issaanik arnat ulluannik malunnartitsinitsinnut patsisaarpiarpoq.
Naalakkersuisut ullut tamaasa ukioq kaajallallugu naligiissitaanermik suliuarput. Ukioq manna naligiissitaanermut assigiinngisitsinnginnissamullu inatsimmik nutarterineq qaqilerneqassaaq. Tamatuma saniatigut erninerup kingorna sulinngiffeqartarnermut malittarisassat aammaarluta aaqqiivigeqqissavavut, taamaalilluni aamma arnat suliffeqarfiutillit erninermut atatillugu aningaasaateqarfimmik atuisinnaanngortillugit.
Akuersissuteqaqqaarnissamik tunngavilimmik pinngitsaaliilluni atoqatiginninneq pillugu aalajangersakkamik atulersitsineq, pinngitsaaliinerit eqqartuunneqaatiginissaannik ajornannginnerulersitsissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamannalumi pisariaqarpoq, pinngitsaaliinernimmi nalunaarutiginninnerit 58 procentiisa unitsiinnarneqartarneri maluginiarneqartariaqarmat. Suliat 92 procentii uppernarsaatissaqannginneq pissutigalugu unitsiinnarneqartarput. Equngassullu taanna pinerluttulerinermi inatsimmik allannguinikkut aaqqinneqassaaq.
Ileqqut sulissutigineqarnerat tunngaviusumik pingaaruteqarpoq, naligiissitaavinnermimmi anguniagaqarnermi ileqqunik, qanga pissaanerit agguarsimanerannik akuerinninnerulernerillu unammillernartut annerpaartarimmatigit.
Paasissutissat erseqqinnerusut A/C fuldmægtigi Najaaraq Josefsen, Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi emailikkut najn@nanoq.gl pissarsiarineqarsinnaapput.