Nunarsuarmi anguniakkat suuppat?

Nunarsuarmioqatigiittuuneri aamma nunarsuarmi nunanut tamanut siunertaasuuneri, nunarsuarmut siunertanut siusinnerusukkut nunarsuarmioqatigiinnit isumaqatigiissutaasarsimasunit allaassutaapput.

Siunertat atorlugit ineriartortitsinissamut qulequtsiussat soorunami atituujullutillu ataatsimut isiginnittuupput, aammali nunarsuarmioqatigiit qulequtsiussassatut kissaataannut suliniutissanullu tulleriiaarerusunnerannut nalerassatut ersarillutik: Naligiisitaaneq uani pineqarpoq, meeqqat pisinnaatitaaffii, kikkulluunniit ilinniagaqarsinnaatitanerat, inuiaqatigiit eqqisisimaffiusut inatsisitigullu isumannaatsuusut, imeq, nukissiorfiit, avatangiisit aamma silap pissusai, akiitsoqaleriartorneq, piujuartitsisumik aningaasarsiorneq, isumalluutinik nungutsaaliuisumik atuineq, kulturikkut tamalikaassuseq aamma inooqatigiinnikkut ataqatigiissinnaassuseq, nutarterinerit aamma inuussutissarsiornikkut allannguutit pilernerini – tamarluinnarmik ullutsinni Nunatsinnut attuumassuteqarluartut.

Meeraq asasaq aterpassuaqarpoq

Immaqa SDG-it tusarneqareersimassapput, FN-ip ineriartortitsinissamut – imaluunniit piujuaannartitsinissamut siunertai, agenda 2030, piujuaannartitsilluni ineriartortitsinissamut nunarsuarmioqatigiit qulequtsiussaat imaluunniit aamma nunarsuarmut siunertanik taaneqartartut. Pineqartoq suliassarlu ataasiinnaavoq assigiillunilu, ukiut sisamat missaannik matuma siornatigit akuerineqarmat aterpassuaqalersimasoq.

Nunarsuup ullumikkutut isikkoqarneranut suliassat nalimmassarneqarsimapput, ineriartortitsinermilu suliassanut tamanut najoqqutassatut atorneqarsinnaallutik. Taamaattumik aamma qaqutigoortuunngilaq pisortaqarfinni, namminersortuni soqutigisaqaqatigiiffiilluunniit sulinerini, siunertat tusakulaneqarsinnaasarneri. Naatsumik oqaatigalugu tassaalersimapput ineriartortitsinissamut nunarsuarmioqatigiit oqaasiisut atuutilersimasut, ajornartorsiutinik, imaluunniit unammilligassanik oqallinnermi, ataqatigiinnerusumik uatsinnik eqqarsalersitsisut.

Piujuartitsilluni ineriartortitsineq sunaava?

Paasinneriaaseq piujuartitsinneq assigiinngitsunik amerlasuunik imaqartinneqartarpoq aamma oqaluttuarisaanermut peqquteqartunik tunuliaqutaqarluni, taamaasilluni assigiinngitsorpassuarnut atorneqartarluni aamma assigiinngitsorpassuarnut attuumatinneqartarluni. Assersuutigalugu oqaluuserineqartarput piujuartitsisumik aningaasarsiorneq, piujuartitsisumik nukissiorneq, piujuartitsisumik inooriaaseqarneq, piujuartitsisumik suliffik, piujuartitsisumik atuisarneq il.il. Tamarmik ataatsimuussutigaat aningaasarsiornitsinnut, nukissiornitsinnut, inooriatsitsinnut, suliffiutitsinnut atuisarnitsinnulluunniit tunngasussaagamik, piffissami siviuumi atasinnaasut. Allaaserisami tulliuttumi naatsumi atuarneqarsinnaasutut paasinneriaaseq taanna suliarineqalerlunilu pilersikkiartuaarneqalerpoq 1972-imili.

1972, UN Conference on Human Environment

Juni 2017-mi FN Stockholmimi ataatsimeersuartitsivoq inuit avatangiisaasa illersorneqarnissaat piujuaannartinnissaallu pillugit, ima oqaasertalerneqartumik ”(…) preservation and enhancement of the human environment.” (Declaration of the United Nations Conference on Human Environment, 1972). Ataatsimeersuarnerup taassuma immikkuullarissutigaa, nunarsuatsinni ataatsimeersuarnerit arlalitsigut siullersarimmassut, nunat akunnerminni avatangiisinik illersuinissaannik sammisaqarfiungami. Oqaaseqaatigineqartukkut naalagaafinni arlalinni suliniutissanik tikkuussivoq, suliniutissat, siusinnerusukkut immikkoortoqarfinni assigiinngitsuni isumagineqartaraluartut, tassa suliat imminnut attumatinnagit, qangatullu aaqqissuuseriaatsit atorlugit. Innersuussutaasuni ukua qulequtaatinneqarput: Nunassittarnernut pilersaarusiortarnerit aamma ingerlatsinerit avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatinut naleqquttut, pinngortitami sillimmatinik atuinermi allaffissornikkut avatangiisinut naleqqussaanissaq, nunarsuarmi ersarissumik mingutsitsinernik annertuunik nakkutilliineq aamma nalunaarsuineq; Ilinniartitaanermut tunngasut, paasinartut, isumaginnikkut kulturikkullu ingerlatsinermi avatangiisinut ajornartorsiutinut tunngasut; Ineriartorneq aamma avatangiisit (*nammineq nutsikkat).

Soqutiginartuali uaniippoq, 1972-imili pasinarsisimammat kissaatigineqartoq oqartussaaffiit agguataarneqarnerini ileqqutoqqat atorunnaarlugit nutaanik aaqqissuisoqassasoq, tassunga FN ima allappoq: ”The recommendations which, before and during the Conference, had been dealt with sectorally, by subject aream are redistributed below, according to function, into the three components of the Action Plan: the global environmental assessment programme (Earthwatch), the environmental management activities, and the supporting measures.” Avatangiisit illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu 1970-sikkunnili paasineqareerput, nunat killeqarfiinit pinngortitarsuaq killilerneqarsinnaanngitsoq, aamma ajornartorsiutit taamaattut qangatut immikkoortunut agguaasilluni ileqqutoqqat atorlugit suliarineqarsinnaanngitsut. Ataatsimoortumik oqaaseqaateqarnerup saniatigut, the United Nations Conference on Human Environment – aamma taaneqartartup Stockholmkonferencen – inerneraa FN-p Avatangiisinut Pilersaarusiaa: UNEP, United Nations Environment Programme.

1987, Brundtlandip nalunaarusiaa

Piujuaannartitsinissamik maannakkutut paasinnittarneq aatsaat 1987-mi pilersinneqarpoq. Tamanna pivoq Brundlandip nalunaarusiaani “Vor Fælles Fremtid – Brundtland-kommissionens rapport om Miljø og udvikling” (Ataatsimoorluta siunissarput – Avatangiisit aamma ineriartorneq pillugit Brundtland-kommissionip nalunaarusiaa), Norgep statsministerianik Gro Harlem Brundtlandimit siuttuuffigineqartoq. Ukiut tallimat sioqqullugit FN-imi aalajangerneqarsimavoq avatangiisit aamma ineriartorneq pillugit nunarsuarmioqatigiinni kommissioniliortoqassasoq, Brundtlandilli nalunaarusiaani oqaatsitigut “piujuartitsineq” aamma “ineriartorneq” aatsaat imminut atassuserneqarput.

Ima nassuiaaserneqarpoq: “Piujuaannartitsilluni ineriartorneq tassaavoq ineriartorneq, maannakkut pisariaqartitattinnik naammassinnittoq, siunissami kinguaariit pisariaqartitassaminnut periarfissaat ulorianartorsiortinnagit”.

Nalunaarusiami allaaserineqarpoq piujuaannartitsilluni ineriartorneq tassaasoq ineriartortitsineq, aningaasarsiorneq, avatangiisit aamma isumaginninnikkut pissutsinik imminnut oqimaaqatigiisillugit ingerlatsinissaq. Taamatut piujuaannartitsilluni ineriartornermik nassuiaateqarneq suli atorneqarnerpaavoq, nunarsuarmioqatigiinnilu nunanilu avannarlermiuni 1987-miilli piujuaannartitsilluni ineriartorneq pingasoqiusanut sammitinneqartarpoq: aningaasarsiornermi piujuaannartitsineq, isumaginninnikkut piujuaannartitsineq aamma avatangiisitigut piujuaannartitsineq.

Takussutissiami soqutiginartuuvoq piujuaannartitsilluni ineriartorneq nigalinnut pingasunut qaleriijusartunut titartaraanni, imminnut ataatsimoorussaqarfiisa annikittuinnaaneri.

1992, Rio-mit oqaaseqaatiliaq

Avatangiisinut Ineriartornermullu FN-ip ataatsimeersuartitsinerani, 1992-imi Rio de Janeiro-mi ingerlanneqartumi, ilaatigut isumaqatigiissutigineqarpoq Agenda 21 piujuartitsilluni suliassannut pilersaarusiaq. Ukiuni hundredelikkaat 21-anni (2001-2100) piujuaannartitsilluni suliassanut tullinnguutunut najoqqutassat pilersaarusiami allaaserineqarput.

Sumiiffinni ataasiakkaani suliniutini, pisortallu sulinerini, piujuaannartitsilluni ineriartornermik paasinnittarneq Agenda 21-ikkut aallartippoq eqqumaffigineqarnerulerlunilu.

Taamasilluni akuerineqarpoq ineriartorneq ataasiinnarmi pineq ajortoq, nunarsuullu sinnera malinnaajumaartoq. Ineriartorneq sutigut tamatigut ingerlanneqassaaq, piujuaannartitsinerlu sunniuteqassaguni, suni tamani ataatsimoortumik atuutsinneqartariaqarpoq.

2000, Ukiut 100-it nikinneranni siunertat

Omkring årtusindeskiftet mødtes landene igen i FN, for at diskutere verdenssituationen angående udvikling. Det stod klart, at der var nogle lande, som var markant bagud, og det var vores alle ansvar at løfte og bidrage til hensigtsmæssig udvikling. Man formulerede i Millenniumerklæringen otte overordnede mål, der skulle forbedre levevilkårene på de områder, som syntes at stå allerværst til.

Siunertarineqarsimasut ukuupput

Piitsuussutsip kaattarnerullu nungutsinneqarnissaat
Meeqqat atuarfiannik tamanut atuisitsilerneq
Suiaassutsikkut naligiisitaanerup siuarsarnissaa
Meeqqat toqusarnerisa ikilisarneqarnissaat
Anaanat toqusarnerisa ikilisinneqarnissaat
HIV/AIDS nappaatillu allat akiorneqarnissaat
avatangiisitigut piujuaannartitsinissap qulakkeerneqarnissaa
Ineriartortitsinermut nunarsuarmiut suleqatigiiffiliornissaat

2015- siunertat, kingusinnerusukkut taama taaneqartarlersut, siusinnerusukkut avammut nalunaarutigineqartartuniit aamma isumaqatigiissutaasartuniit aallaanerulluinnarput, piffissanut killilersugaangamik tigussaalluinnartuullutillu. Oqaatigilluaannarlugu imaakkunnaarpoq kisaatigisarpassuarnik tigussaarpianngitsunik amerlaqisunik allattuerujussuartarneq qimanneqarpoq, taarsiunneqarpulli nunarsuarmik piujuaannartitsinissamut nalerassat arfineq pingasut. Siunertat taakku nunanut ineriartortunut siunertatut kingusinnerusukkut oqaatigineqartarput, suliniutit ersarissut taakkununnga sammitinneqakkajummata.

2015, Piujuartitsilluni Ineriartornissamut Siunertat

FN-imi siusinnerusukkut Millennium Goals-it nunarsuarmut siunertanik nutaanik 17-inik (SDG) 2015-mi taarserneqarput, nunarsuarmi tamarmi piujuaannartitsilluni ineriartortitsinissamik siunertaqartut. Ajornartorsiutit, nunani ineriartortuni nassaassaanerusartut, aaqqiiffigineqarnissaat kisimik maanna pineqarunnaarput. Periusissiaq “Transforming our World”-imi allaaserineqarpoq. Agenda 2030 anguniakkanik 17-inik imaqarpoq, 169-inik immikkoortortalinnik, 244-inillu uuttuutissatut immikkoortuaqartunik, nunarsuarmi tamarmi piujuaannartitsilluni ineriartornissamut sinaakkusiisunik. Agenda 2030 nunarsuarmut tamarmut saffiginnippoq, nunanut tamanut, nunarsuup nunavittaanut tamanut, imatullu suliarineqarsimalluni, nunat ineriartornerminni sumulluunniit killissimangaluarunik, nunarsuarmioqatigiittut, naalagaaffimminni sumiiffimminnilu siunertat atortussanngortissinnaallugit.

SDG 2030 nunarsuarmut tamarluinnarmut atuuppoq, ima isumaqarluni tamanut saaffiginnittuulluni, nunarsuattalu ineriartornissamut siunertaata malinneqarnissaanut tamatsinnik pisussaaffiliilluni, tamatumuunakkullu naqissuserlugu, tamatta ataatsimoorluta akisussaaffeqarnerput. SDG-mi paaseqatigiinnerup tunngavigai tuluit oqaasiini oqaatsit tallimat p-mik aallartittut: people (inuit),planet ( nunarsuaq), prosperity (atugarissaarneq), peace ( eqqissineq ) aamma partnership ( peqatigiinneq).

People: Aalajangiulluinnarparput piitsuussuseq perlilernerlu sutigut tamatigut, ilusaasigut pissusaasigullu, nungutilluinnarniarlutigit, inuillu tamarmik periarfissatit tamakkerlugit, ileqqorissaartumik naligiissumillu, inuuneqassasut, avatangiisini peqqinnartuni.
Planet: Aalajangiusimalluinnarparput nunarsuarput asijoqqunagu illersortuarumallugu, iliuuseqarluta, piujuartitsilluni atuisarneq, nioqqutissiorneq, pinngortitami sillimmatinik piujuartitsilluni ingerlatsineq, aqqutigalugit aamma silap allanngorneranut ingerlaannarluta iliuuseqarnitsigut, taamaasilluni nunarsuaq maanna aamma siunissami pisariaqartitanut atorneqarniassammat.
Prosperity: Aalajangiusimalluinnarparput inuit tamarmik atugarissaarlutik imaqarluartumillu inuuneqarnissaasa qulakkeernissaat, aamma aningaasarsiornikkut, isumaginninnikkut teknikkillu siuariartorneq pilertassasoq pinngortitarsuaq pitsaasumik peqatigilluinnaqqissaarlugu.
Peace: Aalijangiusimalluinnarparput inuiaqatigiit eqqisisimaffiusut, naapertuilluartut aamma akuutitsisut siuarsassallugit, nakuuserfiunngitsumik ersinartoqanngitsumillu inuuffiusut. Eqqissisimasoqanngippat piujuartitsisumik ineriartortoqarsinnaanngilaq aamma piujuartitsisumik ineriartortitsisoqarsinnaanngilaq eqqissisimaneqanngippat.
Partnership: Piujuaannartitsilluni Ineriartornermi Nunarsuarmi Suleqatigeeriaatsit nutaaliorfigeqqinnerisigut anguniakkat uku piviusunngortinniarpavut, pisariaqartitat tamaasa peqatiserinerisigut, nunarsuatsinni ersoqatigiinneq nukittuumik anersaalik atorlugu, piitsuunerpaat aamma ikiortariaqarnerpaat pisariaqartitaat eqqumaffigalugit; aamma nunat, aalajangiisartut, inuillu akuutinnerisigut siunertat angunissaat aalajangiusimalluinnarparput.

Brundtlandimiit nunarsuarmut siunertanut

Piffissap sivikitsup ingerlanerinnaani nunarsuatsinni pisimasoqaqaaq. Ineriartorneq sutigut tamatigut ingerlarsupiloorpoq aamma ullut tamaasa unammilligassavut, avatitsinniittut, pillugit ilisimasaqarnerulersarpugut. Ilisimalikkavulli katitsikkatut amerliartuinnavitsillugit aamma taakku paasineqarnissaannut periusissavut, ajornartorsiutinut aaqqiissutissanut atugassavut, amerliartuinnavipput.

Ullumikkut inoqarunanngilaq, assersuutigalugu, silap allanngorneri immikkuullarilluinnartutut, allanut atanngitsutut,pinngortitarsuup nammineq ilumini pissussaanik peqquteqartutut, isumaqarfiginnittunik. Maanna tamarmik ilisimalerpaat, inuup iliuuserisartagaasa silap pissusaa sunniiffigisaraat, soorlulittaaq pinngortitami allannguutit uagut inuiaqatigiijussutitsinnut sunniuteqartartut.

Brundtlandip nalunaarusiornerata nalaanili atituumik paasineqareerpoq, piujuartitsisinnaaneq, aningaasarsiornerup, isumaginninnerup aamma avatangiisit pissusaasa imminnut naapinneriniittoq. Paasinneriaaseq taanna suli amerlasuunit isumaqataaffigineqarpoq, naak aamma suli amerliartuinnartut isumaqaraluartut taama ajornanngitsigisumik oqartoqarsinnaanngitsoq. Piujuartitsineq tassaanngilaq periutsit matoqqakannersut pingasut paarlaassillutik naapiffii. Ataavartumilli paasiniaalluni periuseqartariarpoq paasissagaanni, unammilligassaq pineqartoq immikkoortortani assigiinngitsuniittoq, aammali ataatsimoortumik isigineqartariaqartoq.

Suna arlaat avatangiisitigut piujuaannartitsisuuppat, tamanna isumaqanngilaq ingerlaannarluni aningaasarsiornikkut piujuaannartitsinermut akerliusoq. Akerliuanilli. Piujuaannartitsisut piujuaannartitsinngitsullu akornanni oqimaaqatigiisitsinissaq pineqanngilaq, kisiannili paasillugulu akuerinnisaa taamaattuullutillu taamaattuunngitsuusinnaaneri. Tamanna akuereqqaarlugu aatsaat, unammilligassat, nunarsuarmi suliarisariaqartut ilumoortumik aaqqissinnaavavut.

Nunarsuarmut siunertat paasinarsarlugit

Ilisimaneqalereersutut siunertat 17-jupput, tamarmik immikkut sammisaqartut, inuiaqatigiit piujuaannartitsisumik ineriartornissaannut attuumassuteqartunik. Siunertat 17-it ataaniipput anguniakkat immikkoortortaat 5 aamma 19 akornanni amerlassusillit. Anguniakkallu immikkoortui 1 aamma 4 missaanni allanik immikkoortuarartaqarput, uuttuutissiatut taaneqarsinnaasunik, taakkualu tamaasa inernerisigut paasinarsissaaq, anguniakkat immikkoortortaat ataasiakkat naammassinissaannut sumut killinnersoq. Assersuutigalugu siunertat anguniarnerisa, suliassamut aalajangersimasumut, pisariitsuumik, isumaliortaatsimullu naleqquttumik, suliniutit tassungarpiaq pineqartut nakkutigeqqissaarlugit suliarisimanissaat eqqarsaatigalugit.

Nunarsuarmut siunertat peqataatilersitsisuupput immikkoortunillu akimortitsisuullutik. Avissaartinneqarsinnaanngillat, ataatsimoortillugilli ataqatigiisillugillu paasineqartussaallutik. Anguniagaq sorlerluunniit anguneqarsinnaanngilaq allat akiginerisigut, siunertallu ataatsip iluatsinnissaanut pisariaqarpoq minnerpaamik allap ataatsip iluatsissimanissaa. Assersuutigalugu Siunertaq 3 naammassineqarnissaanut uku pisariaqarput: Peqqissuunissaq aamma atugarissaarneq naammassiniaraanni suliniutit allat naammassisariaqarput: peqqinnartunik nerisaqartarnerup ileqquliutsinnissaa, imeq minguitsoq eqqiluisaarnerlu, illoqarfiup pilersaarusiornera aalasinnaanermut periarfiliisoq aamma inuunerup imaqarluartumik ingerlannissaanut il.il. suliat.

SDG 2030 agendami ilanngussuunneqarput nunarsuatsinni, anguniakkat immiikkortui, mikisualuttaalu, siunertat angunissaannut siuariartornitta qanoq uuttorsinnaanissaanut. Taamaasilluni eqqarsartaatsimut tulluartunik sakkussanik sinaakkusiisoqarpoq, qanoq iliornissatsinnullu tunngaviliisoqarluni. Nunat akornini suleqatigiinnissanut pisariaqarpoq attaveqaqatigiissinnaanerput, assigiissunillu periuseqarnissarput ataatsimoorussatsinnik, immitsinnut assersuussinnaaniagassagatta aamma paasissutissanik ataqatigiissaakkanik paarlaasseqatigiissinnaaniassagatta. Leave no one behind (arlaannaalluunniit qimataassanngilaq).