Kikkulluunniit qaffasissumik ilinniagaqarsinnaanissaannik inuunertillu tamaat ilikkaqarnissaannik qulakkeerininneq.

Meeqqanut atuarlertussanut paaqqinnittarfiit aamma meeqqat atuarfii, inuusuttunullu ilinniarfiit akeqanngitsut tamanut qaffasissumik pitsaassusillit akeqanngitsut qulakkeerneqassapput, taamaalillutik inuusuttut inersimasullu atuarsinnaassapput naatsorsuisinnaallutillu. Ilinniartitaaneq pitsaassusilik aqqutigalugu inuussutissariornermut piginnaasat qaffatsinneqassapput aamma suliaassutsit akornanni naligiinngissuseq nungutinneqassalluni.

Ilinniartitaaneq Naalakkersuisunut suliniutaavoq annertooq, suli Kalaallit Nunaata sammisamut anguniaganut siuarsaanernut annertuumik aningaasaliiffigineqartoq.

Naalakkersuisut nunap piujuartitsisumik ineriartornissaanut ilinniartitaaneq qitiusumik isigaat. Nalinginnaasumik nunanut allanut sanilliuttakkatsinnit ilinniartitaannerup qaffasissusaa appasinneruvoq. Inuusuttut amerlapput meeqqat atuarfiannit naammassinninnerup kingorna inuusuttut ilinniarfiini aallartissinnanissaannut ikaarsaarfinnut assigiinngitsunut piffissamut aamma aningaasaqarnikkut aningaasartuutaaqisunut aqqusaartussat, aamma ajoraluartumik ilinniarfinni amerlanerni uniinnartartut annertussusaat qaffasippoq.

Ilinniartitaaneq pillugu suliniutini ilaapput piffissaq ungasinnerusoq isigalugu periusissiat, taakku Kalaallit Nunaata imminut aningaasaqarnikkut napasinnaanerulernissaanut ineriartornermut siuarsaataasinnaapput. Tassanii nunami innuttaasut ilinniartitaalluarsimanissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqat atuarlertussat tamarmik aalajangersimasumik qaffasissusilimmik paarsivissaat isumannaarneqanngippat, meeqqat atuarfianni aallartinnissaminnut atuartitaanissamut tarnikkut inuttullu piareersimanissaat nalorninassaaq.

Nunarsuaq tamakkerlugug isumaqatigiissutigineqarpoq, anguniagaq 4 anguniagaasoq pingaaruteqarluinnartoq. Ilinniartitaaneq silassorissutsimik pilersitseqataavoq, eqqarsarluarsinnaanermut aammaassilluni aamma imminut ataqqinermut pingaaruteqarluni. Napasinnaassutsimut aqqutaavoq aamma periarfissarpassuarnik periarfissiisoq, kikkunnut tamanut siumut inuiaqatigiit peqqissuunissaannut tuniseqataasoq. Ilinniarneq inummut kimulluunniit iluaqutaavoq aamma kikkunnut tamanut periarfissaasariaqartoq.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Meeqqat artuarfianni 3. aamma 7. klassit (2019)

  1. Nukappiaqqat
  2. Niviarsiaraqqat
0501001502002503003504003. klasse7. klasse

2019-imi meeqqat pingasunit tallimanut ukiullit ullukkut paaqqinnittarfimmi amerlassusaat (maannakkut suiaassutsinut agguarneri periarfissaanngilaq)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

92 %

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (4.2.2) Ulluunerani neqeroorutini peqataasut amerlassusiat (pisortatigoortumik atuarfimmi aallartinnissamut ukioqalernissaq ukiumik ataatsimik sioqqullugu), suiaassutsinut agguarlugit

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 10 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 4.1 – Atuarfik tunngaviliivik aamma inuusuttunut ilinniartitaaneq kikkunnut tamanut akeqarunnaarli

2030 sioqqullugu qulakkeerneqassaaq niviarsiaqqat nukappiaqqallu tamarmik akeqanngitsumik, atuarfik tunngaviliivimmi immikkoortitsinngitsumik atuartinneqarnissaat inuusuttunullu ilinniartitaaneq qaffasissumik pitsaassuseqartut, tulluartumik kinguneqarluartumillu ilikkagaqarnikkut angusaqarfiusut.

Anguniagassat ilaat 4.2 – Meeqqat atuarfianniittut ulluunerani neqeroorutinut pitsaasunut periarfissinneqarlik

2030 sioqqullugu niviarsiaqqat nukappiaqqallu tamarmik ulluunerani neqeroorutinut pitsaasunut periarfissaqarnerat qulakkeerneqassaaq, taamaalillutik tunngaviusumik atuarfimmut piareerlutik.

Anguniagassat ilaat 4.3 – Teknikkimik ilinniarnermut, inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermut aamma ingerlaqqiffiusumik ilinniartitaanermut kikkut tamarmik periarfissinneqarlik

2030 sioqqullugu arnat angutillu tamarmik teknikikkut, inuussutissarsiutitigut ingerlaqqiffiusumilllu ilinniartitaanissamut naligiimmik periarfissinneqarnerat qulakkeerneqassaaq, tassunga ilanngullugit ilisimatusarfiit qaffasissumik pitsaassusillit unamminartumillu akillit.

Anguniagassat ilaat 4.4 – Inuit imminut napatissinnaasut amerlisinneqarlik

2030 sioqqullugu inuusuttut inersimasullu tulluartumik piginnaasallit amerleriarujussuarput, tassunga ilanngullugit teknikikkut, inuussutissarsiutitigut ingerlaqqiffiusumilllu ilinniartitaanerit.

Anguniagassat ilaat 4.5 – Ilinniartitaanermi immikkoortitsineq atorunnaarsilli

2030 sioqqullugu ilinniartitaanerni suiaassutsit akornanni naligiinnginneq atorunnaarsimassaaq, aamma atugarliornerpaanik ilinniartitsinerni qaffasissutsinut tamanut inuussutissarsiutitigullu sammisunut ilinniartitaanernut naligiimmik periarfissaqarneq qulakkeerneqarluni, tassunga ilanngullugit inuit innarluutillit, atugarliortutut inissisimasuni nunat inoqqaavi meeqqallu.

Anguniagassat ilaat 4.6 – Allassinnaasut, atuarsinnaasut aamma kisitsisinnaasut amerlisarneqarlik

2030 sioqqullugu inuusuttut tamarmik inersimasullu amerlanersaat, angutit arnallu, atuarsinnaanikkut kisitsisinnaanikkullu pisinnaasaqalersimassapput.

Anguniagassat ilaat 4.7 – Piujuartitsisumik ineriartortitsineq pillugu aamma nunarsuarmi inuiaqataaneq pillugu ilinniartitsisoqarli

2030 sioqqullugu atuartut tamarmik piujuartitsisumik ineriartornermut tapertaanissamut pisariaqartunik ilisimasanik piginnaasanillu peqalersimassapput, tassunga ilanngullugu ilaatigut piujuartitsisumik ineriartornermi nungusaataanngitsumillu inuusaaseqarnermi, inuit pisinnaatitaaffii, suiaassutsit akornanni naligiissitaaneq, eqqissisimasumik persuttaanngitsumillu kulturit siuarsarnerat, nunarsuarmioqatigiittut innuttaaqataaneq pillugu atuartitsinikkut kiisalu kulturikkut assigiinngisitaartuunerup kulturillu piujuartitsisumik ineriartornermut tapertaanerata akuerineqarnera.

Anguniagassat ilaat 4.a – Atuarfiit isumannaatsut aamma immikkoortitsinngitsut sananeqarlik pitsanngorsarneqarlutillu

Ilinniarfeqarfiit sanaartorneqassapput pitsaaninngortinneqarlutillu, taamaalilluni meeqqamut pitsaanerpaajusussaq, innarluut suiaassuserlu eqqarsaatigineqarlutik, taamaalillunilu kikkunnut tamanut isumannaatsumik, persuttaaffiunngitsumik, peqataatsitsumik kinguneqartitsisumillu ilinniarfimmik pilersitsisoqarluni.

Anguniagassat ilaat 4.b – Qaffasinnerusumik ilinniartitaanermut ilinniagaqarnersiutit nunani ineriartorfiusuni qaffanneqarlik

2020 sioqqullugu nunanut ineriartorfiusunut aningaasat ikiorsiissutit malunnaatilimmik nunarsuaq tamakkerlugu amerlineqassapput, pingaartumik nunani annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasuni, qeqertaaqqani naalagaaffiusuni, aamma Afrikami nunani, qaffasinnerusumik ilinniartitaanernut allatsinnissamut atugassat, tassunga ilanngullugit inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq aamma paasissutissiinikkut attaveqaqatigiinnikkullu atortorissaarutit, teknikikkut, ingeniørikkut ilisimatuussutsikkullu suliniutit, nunani ineriartorsimasuni nunanilu siuarsarniakkani allani.

Anguniagassat ilaat 4.c – Nunani ineriartorfiusuni ilinniartitsisut amerlineqarlik

2030 sioqqullugu ilinniartitsisut ilinniarsimasut annertuumik amerlineqassapput, ilaatigut nunani siuarsarniakkani ilinniartitsisunngorniarfiit pillugit nunani tamalaani suleqatigiinnikkut, pingaartumik nunani annikinnerpaamik ineriartorsimasuni aamma qeqertaaqqani naalagaaffiusuni.