Nunami isumalluutitigut piareersarneq nukittorsarneqassaaq, ilaatigut nunanut ineriartorfiusunut nunat tamalaat tapiissuteqarnerisigut, akileraarutinik allanillu isertitanik akileeqqusinernut nunami piginnaasat pitsanngorsarniarlugit.

Nunat ineriartorsimasut ineriartortitsinermi ikiuuteqarnissamut pisortatigut pisussaaffimminnut tamakkiisumik naammassinnissapput, tassunga ilanngullugit nunat ineriartorsimasut arlallit nunanut ineriartorfiusunut ikiuutini (ODA/BNI) tunisassiat ataatsimut nalingisa 0,7 procentii anguniarlugit aamma nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut ADA/NBI-p 0,2 procentii anguniarlugit neriorsuutertik naammassillugu. ODA-mi ikiuisut kajumissaarneqarput nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut ADA/BNI-p minnerpaamik 0,20 procentiinik tunniussinissaq pillugu anguniagaqassasut.

Pissarsiffinnit assigiinngitsunit nunanut siuarsarniakkanut aningaasatigut isumalluutinik suli allanik katersisoqassaaq.

Nunat ineriartorfiusut siunissami ungasinnerusumut piujuartitsisumillu akiitsoqarnermik angusaqarnissaannut ikiorneqassapput politikikkut ataqatigiissaarneqartut aqqutigalugit, aningaasalersuineq, iluarsartuussineq akiitsullu aaqqissuuteqqinnerinik siuarsaasussat, suna tulluartuunersoq apeqqutaatillugu, aamma nunallu piitsuulluinnartut akiitsui akiitsutigut tatisimaneqarneq appartinniarlugu sammitinneqassalluni.

Nunat annikinnerpaamik ineriartorsimasut pillugit aningaasaliinissamut siuarsaasut suliniutit akuerineqassapput atulersinneqarlutillu.

Ilisimatusarnermut, teknologiimut nutaaliornermullu periarfissaqarneq pillugu Avannaata-Kujataata, Kujataata-Kujataata nunarsuullu immikkoortuani pingasoqiusamik suleqatigiinneq kiisalu nunat tamalaat suleqatigiinnerat pitsaanerulersinneqassaaq, aamma piumasaqaatit isumaqatigiissutaasut atorlugit ilisimasanik avitseqatigiittarneq annertusineqarluni, tassunga ilanngullugu maannakkut periutsinik ataqatigiissaarinerup, pingaartumik Naalagaaffinni Peqatigiinni, aamma nunarsuaq tamakkerlugu teknologimi atortutigut pitsaanerulersitsineq.

Avatangiisinut tulluarsakkanik teknoligiinik piumasaqaatit iluaqusiisut atorlugit nunanut siuarsarniakkanut inerisaanerit, nuussinerit, pitsanngorsaanerit siaruarterinerillu, tassunga ilanngullugit isumaqatigiissuteqarnikkut piumasaqaatit iluaqusiisumillu piumasaqaatit, isumaqatigiissutit aqqutigalugit siuarsarneqassapput.

Teknologiisivik aamma ilisimatuussutsikkut, teknologiikkut nutaaliornikkullu piginnaasat ineriartortitsinissamullu periutsit 2017 nallertinnagu nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut aallartinneqarsimassapput, teknologiimilu tapiissutit annertunerusumik, pingaartumik paasissutissiinermi aamma attaveqaqatigiinnermut teknologiit, atorneqassallutik.

Nunani siuarsarniakkani kinguneqarluartumik siunnerfeqartumillu piginnaasanik ineriartortitsinerup atulersinnissaanut nunanit tamalaanit tapersersuineq nukittorsarneqassaaq, piujuartitsisumik ineriartortitsineq pillugu nunarsuarmiut anguniagaannik atulersitsinissamut nunani pilersaarutit tapersersorniarlugit, tassunga ilanngullugit Avannaata-Kujataata, Kujataata-Kujataata pingasoqiusamillu suleqatigiinnerit aqqutigalugit.

Nunarsuarmiut niuernermi suleqatigiiffiata ataani malittarisassanik tunngaveqartumik, ammasumik, assigiinngissitsinngitsumik naapertuilluartumillu nunat arlariit niuernikkut suleqatigiinneri siuarsarneqassapput, ilaatigut "Doha-mi siuarsaaniarluni suliniutiniit" isumaqatigiinniarnerni inerniliinerit aqqutigalugit.

Nunat ineriartorfiusut avammut niuernerat annertuumik qaffanneqassaaq, aamma 2020 sioqqullugu annikinnerpaamik nunat ineriartorsimasut nunarsuarmi avammut niuernerup ilaanerat marloriaatinngornissaa immikkut anguniarneqassalluni.

WTO-p aalajangerneri naapertorlugit nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut piffissaq eqqorlugu akitsuuteqartitsinnginneq pisassiiffiunngitsumillu niuerfinnut periarfissaqarneq atulersinneqassaaq, ilaatigut nunanit annikinnerpaamik ineriartorsimasunit eqqussuinermut atuuttut nunamut aallaaviusumut tunngasut malittarisassat paasiuminartuuneri pisariitsuunerilu qulakkeerneqarnerisigut, aamma niuerfimmut ajornannginnerusumik appakaannissamut iluaqutaallutik.

Nunarsuarmiut aningaasaqarnermi patajaassusaat politikkit ataqatigiissinnerisigut atassuteqartinnerisigullu pitsaanerulersinneqassaaq.

Piujuartitsisumik ineriartornermut politikikkut atassutit nukittorsarneqassapput.

Piitsuussutsip nungutinnissaanut piujuartitsisumillu ineriartornissamut politikkit eqqunneqarnissaanut atulersinneqarnissaannullu naleqqiullugu nunat ataasiakkaat politikkikkut iliuuseqarsinnaanerat siuttuusinnaanerallu ataqqineqassapput.

Piujuartitsisumik ineriartornermut nunarsuarmiut peqataanerat nukittorsarneqassaaq, piujuartitsisumik ineriartorneq pillugu nunarsuarmiut anguniagaannik angusaqarnissamut nunat tamaasa tapersersornissaannut ilisimasanik, immikkut ilisimasanik, teknologiinik aningaasatigullu isumalluutinik piareersaanikkut avitseqatigiinnikkullu soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsorpassuit peqatigalugit.

Peqatigiinnermit misilittakkanik isumalluutitigullu periusissianik tunngaveqartunik pisortat peqatigiinneri, pisortat namminersortullu peqatigiinneri inuinnarnilu inuiaqatigiinni peqatigiinnerit kajumissaarutigineqarlutillu tapersersorneqassapput.

2020 sioqqullugu nunani siuarsarniakkani piginnaasanik ineriartortitsinermut tapiissutit amerlineqassapput, tassunga ilanngullugu annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasunut nunanut qeqertaaqqanullu siuarsarniakkanut, paasissutissat pitsaassuseqarluartut, nutarterneqarsimasut tatiginartullu pissarsiarineqarsinnaanerisa malunnaatilimmik qaffannerisigut, isertitat, suiaassuseq, ukiut, race, inuiaassuseq, nutsertutut inissisimaneq, innarluutit, nunami inissisimaneq allallu nunami ataqatigiinnermi uuttuutit attuumassuteqartut eqitersimasut malillugit.

2030 sioqqullugu piujuartitsisumik ineriartornissamut siuariarnernik uuttuutinik inerisaanissamut suliniutit pioreersut tunngavigalugit ingerlaqqittoqassaaq, tunisassiat ataatsimut nalingannut tapertaasut aamma nunani siuarsarniakkani kisitsisitigut paasissutissanik piginnaanngorsaaneq tapersersorneqassalluni.