Iliuuseqarnissamut nunarsuarmiut peqatigiinnerat nukittorsarlugu anguniakkallu angunissaannut aningaasat qaffallugit.

Nunat tamarmik anguniakkamik angusaqanngillat, tamakkerlutik angusaqartigatik. Taamaattumik arfersaneq aappaattut anguniagaq akimut suleqatigiinnermut pigitinneqarpoq, nunarsuarmi anguniakkat katiterneqarnissaat ataqatigiimmik aaqqissuussamik aamma nunat pisussaatillugit, inuussutissarsiutit, namminersortut aamma atorfeqarfiit akornanni.

Suleqatigiinnerit piujuartitsinermi ineriartortitsinermut sulianut isiginneriaasiuvoq pingaarutilik. Naalakkersuisut akueraat, inuiaqatigiittut, suliffeqarfittut imaluunniit kommunitut piujuartitsisumik avatangiisit pillugit, inunnik sullissinerit aamma aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnik kisitta pilersitsisinnaanngitsugut.

Anguniagaq 17 nunarsuarmi anguniakkanut 16-iusunut akerlinganik ingerlatsinermut anguniagaavoq, nunarsuarmi nunat suleqatigiinnikkut qanoq ilillutik unammillernartunut aaqqiissutissaat ukkataralugit. Anguniakkap immikkortuisa ilaanni akissutit ilaat pisortaqarfiit aamma namminersortut, aamma teknologi nutaaq digitalinngorsaanerlu annertusisanik suleqatigiinnerniipput.

Peqataasut akimut suleqatigiinnerisigut annertuumik ilippanaateqarpoq, taakku nunamut tamarmut iluaqutaasumik atorluagassatut iluaqutaasinnaapput. Illugiimmik akimut suliffeqarfiit, namminersortut, suliniaqatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsut aamma nunat akornanni atuuppoq, ajornartorsiutit nalaattakkavut pimoorullugit iluarsiiviginiarutsigit.

Kisianni tamanna suliassaavoq ajornaatsuinnaanngitsoq. Pisariaqarpoq nutaamik eqqarsarnissaq aamma unammillernartut, ilaanni suleqatigiinnitta ilaatigut akornuserneqartarnissaa akuerissagigut.

Nunarsuaq tamaat isigalugu nunarsuarmi anguniakkat taamaallaat anguneqarsinnaapput suleqatigiikkutta. Nunat allat akornanni aningaasaliinerit aamma ikorfartuinerit pisariaqarput teknologikkut nutaalianut ineriartorneq, naleqqatigiilluni niueqatigiinnerit aamma tunisassianut periarfissaqarnerit pingaarnertut nunanut ineriartortunut qulakkeerinninnissamut. Nunarsuup pitsaanerusup ineriartortinneranut ikorfartuinissarput, misiginneqataanissarput, isumassarsiorsinnaanissarput, soqutiginneqataanissarput aamma pingaarnertut suleqatigiinnissarput pisariaqarpoq.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Inuit internertimut periarfissallit amerlassusaat 2018
Najoqqutaq: Digitaliseringsstyrelsens Borgere og IT rapport

88 %

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (17.8.1) Inuit internetsimik atuisut amerlassusiat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 19 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 17.1 – Nunat ineriartorfiusut akileraarutinik isertitaqartarnerat nukittorsarli

Nunami isumalluutitigut piareersarneq nukittorsarneqassaaq, ilaatigut nunanut ineriartorfiusunut nunat tamalaat tapiissuteqarnerisigut, akileraarutinik allanillu isertitanik akileeqqusinernut nunami piginnaasat pitsanngorsarniarlugit.

Anguniagassat ilaat 17.2 – Nunat ineriartorsimasut ineriartortitsinermut taapiissutsimi pisussaaffiat atulersinneqarli

Nunat ineriartorsimasut ineriartortitsinermi ikiuuteqarnissamut pisortatigut pisussaaffimminnut tamakkiisumik naammassinnissapput, tassunga ilanngullugit nunat ineriartorsimasut arlallit nunanut ineriartorfiusunut ikiuutini (ODA/BNI) tunisassiat ataatsimut nalingisa 0,7 procentii anguniarlugit aamma nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut ADA/NBI-p 0,2 procentii anguniarlugit neriorsuutertik naammassillugu. ODA-mi ikiuisut kajumissaarneqarput nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut ADA/BNI-p minnerpaamik 0,20 procentiinik tunniussinissaq pillugu anguniagaqassasut.

Anguniagassat ilaat 17.3 – Aningaasatigut isumalluutit nunanut ineriartorfiusunut inniminnerneqarlik

Pissarsiffinnit assigiinngitsunit nunanut siuarsarniakkanut aningaasatigut isumalluutinik suli allanik katersisoqassaaq.

Anguniagassat ilaat 17.4 – Nunat ineriartorfiusut akiitsui qaangeruminartinniarlugit ikiorneqarlik

Nuussimasunit nunamut angerlarsimaffiusumut aningaasanik nuunneqartut amerlassusiat (US dollarini) TAN-ip tamarmiusup ilaatut.

Anguniagassat ilaat 17.5 – Nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut aningaasaliisoqarli

Nunat annikinnerpaamik ineriartorsimasut pillugit aningaasaliinissamut siuarsaasut suliniutit akuerineqassapput atulersinneqarlutillu.

Anguniagassat ilaat 17.6 – Ilisimasanik avitseqatigiinneq, ilisimatusarneq, teknologii kiisalu nutaaliorneq annertusineqarlik

Ilisimatusarnermut, teknologiimut nutaaliornermullu periarfissaqarneq pillugu Avannaata-Kujataata, Kujataata-Kujataata nunarsuullu immikkoortuani pingasoqiusamik suleqatigiinneq kiisalu nunat tamalaat suleqatigiinnerat pitsaanerulersinneqassaaq, aamma piumasaqaatit isumaqatigiissutaasut atorlugit ilisimasanik avitseqatigiittarneq annertusineqarluni, tassunga ilanngullugu maannakkut periutsinik ataqatigiissaarinerup, pingaartumik Naalagaaffinni Peqatigiinni, aamma nunarsuaq tamakkerlugu teknologimi atortutigut pitsaanerulersitsineq.

Anguniagassat ilaat 17.7 – Nunani ineriartorfiusuni teknologii avatangiisimut tulluartoq siuarsarneqarli

Avatangiisinut tulluarsakkanik teknoligiinik piumasaqaatit iluaqusiisut atorlugit nunanut siuarsarniakkanut inerisaanerit, nuussinerit, pitsanngorsaanerit siaruarterinerillu, tassunga ilanngullugit isumaqatigiissuteqarnikkut piumasaqaatit iluaqusiisumillu piumasaqaatit, isumaqatigiissutit aqqutigalugit siuarsarneqassapput.

Anguniagassat ilaat 17.8 – Nunani annikinnermik ineriartorfiusuni ilisimatusarneq nutaaliornerlu siuarsarneqarlik

Teknologiisivik aamma ilisimatuussutsikkut, teknologiikkut nutaaliornikkullu piginnaasat ineriartortitsinissamullu periutsit 2017 nallertinnagu nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut aallartinneqarsimassapput, teknologiimilu tapiissutit annertunerusumik, pingaartumik paasissutissiinermi aamma attaveqaqatigiinnermut teknologiit, atorneqassallutik.

Anguniagassat ilaat 17.9 – Nunat ineriartorfiusut Nunarsuarmi Anguniakkanut piginnaasaat siuarsarneqarli

Nunani siuarsarniakkani kinguneqarluartumik siunnerfeqartumillu piginnaasanik ineriartortitsinerup atulersinnissaanut nunanit tamalaanit tapersersuineq nukittorsarneqassaaq, piujuartitsisumik ineriartortitsineq pillugu nunarsuarmiut anguniagaannik atulersitsinissamut nunani pilersaarutit tapersersorniarlugit, tassunga ilanngullugit Avannaata-Kujataata, Kujataata-Kujataata pingasoqiusamillu suleqatigiinnerit aqqutigalugit.

Anguniagassat ilaat 17.10 – WTO ataani niueriaaseq tamarmoortoq sassartinneqarli

Nunarsuarmiut niuernermi suleqatigiiffiata ataani malittarisassanik tunngaveqartumik, ammasumik, assigiinngissitsinngitsumik naapertuilluartumillu nunat arlariit niuernikkut suleqatigiinneri siuarsarneqassapput, ilaatigut "Doha-mi siuarsaaniarluni suliniutiniit" isumaqatigiinniarnerni inerniliinerit aqqutigalugit.

Anguniagassat ilaat 17.11 – Nunat ineriartorfiusut avammut niuernerat qaffanneqarli

Nunat ineriartorfiusut avammut niuernerat annertuumik qaffanneqassaaq, aamma 2020 sioqqullugu annikinnerpaamik nunat ineriartorsimasut nunarsuarmi avammut niuernerup ilaanerat marloriaatinngornissaa immikkut anguniarneqassalluni.

Anguniagassat ilaat 17.12 – Nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut niuernermi aporfii peerneqarlik

WTO-p aalajangerneri naapertorlugit nunanut annikinnerpaamik ineriartorsimasunut piffissaq eqqorlugu akitsuuteqartitsinnginneq pisassiiffiunngitsumillu niuerfinnut periarfissaqarneq atulersinneqassaaq, ilaatigut nunanit annikinnerpaamik ineriartorsimasunit eqqussuinermut atuuttut nunamut aallaaviusumut tunngasut malittarisassat paasiuminartuuneri pisariitsuunerilu qulakkeerneqarnerisigut, aamma niuerfimmut ajornannginnerusumik appakaannissamut iluaqutaallutik.

Anguniagassat ilaat 17.13 – Nunarsuup aningaasaqarnermi patajaassusaa pitsaaneruliersinneqarli

Nunarsuarmiut aningaasaqarnermi patajaassusaat politikkit ataqatigiissinnerisigut atassuteqartinnerisigullu pitsaanerulersinneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 17.14 – Politikkimi piujuartitsisumik ineriartortitsinikkut atassut nukittorsarneqarli

Piujuartitsisumik ineriartornermut politikikkut atassutit nukittorsarneqassapput.

Anguniagassat ilaat 17.15 – Nunat ataasiakkaat nammineq piujuartitsisumik ineriartortitsinissamut politikkiat ataqqineqarli

Piitsuussutsip nungutinnissaanut piujuartitsisumillu ineriartornissamut politikkit eqqunneqarnissaanut atulersinneqarnissaannullu naleqqiullugu nunat ataasiakkaat politikkikkut iliuuseqarsinnaanerat siuttuusinnaanerallu ataqqineqassapput.

Anguniagassat ilaat 17.16 – Nunarsuarmi piujuartitsisumik ineriartortitsinikkut suleqatigiinneq nukittorsarneqarli

Piujuartitsisumik ineriartornermut nunarsuarmiut peqataanerat nukittorsarneqassaaq, piujuartitsisumik ineriartorneq pillugu nunarsuarmiut anguniagaannik angusaqarnissamut nunat tamaasa tapersersornissaannut ilisimasanik, immikkut ilisimasanik, teknologiinik aningaasatigullu isumalluutinik piareersaanikkut avitseqatigiinnikkullu soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsorpassuit peqatigalugit.

Anguniagassat ilaat 17.17 – Pitsaasumik peqateqartarnerit kajumissarneqarlik

Peqatigiinnermit misilittakkanik isumalluutitigullu periusissianik tunngaveqartunik pisortat peqatigiinneri, pisortat namminersortullu peqatigiinneri inuinnarnilu inuiaqatigiinni peqatigiinnerit kajumissaarutigineqarlutillu tapersersorneqassapput.

Anguniagassat ilaat 17.18 – Paasissutissat pitsaanerusunut tatiginarnerusunullu periarfissiisoqarli

2020 sioqqullugu nunani siuarsarniakkani piginnaasanik ineriartortitsinermut tapiissutit amerlineqassapput, tassunga ilanngullugu annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasunut nunanut qeqertaaqqanullu siuarsarniakkanut, paasissutissat pitsaassuseqarluartut, nutarterneqarsimasut tatiginartullu pissarsiarineqarsinnaanerisa malunnaatilimmik qaffannerisigut, isertitat, suiaassuseq, ukiut, race, inuiaassuseq, nutsertutut inissisimaneq, innarluutit, nunami inissisimaneq allallu nunami ataqatigiinnermi uuttuutit attuumassuteqartut eqitersimasut malillugit.

Anguniagassat ilaat 17.19 – Piujuartitsisumik ineriartortitsinermut uuttuutinik pitsaanernik pilersitsisoqarli

2030 sioqqullugu piujuartitsisumik ineriartornissamut siuariarnernik uuttuutinik inerisaanissamut suliniutit pioreersut tunngavigalugit ingerlaqqittoqassaaq, tunisassiat ataatsimut nalingannut tapertaasut aamma nunani siuarsarniakkani kisitsisitigut paasissutissanik piginnaanngorsaaneq tapersersorneqassalluni.