Inuiaqatigiit eqqissisimasut ilanngutitsisullu tapersersorlugit.

Anguniagaq persuttaasarnermut, atornerluinermut, atuipilunnermut, pinerlunnermut aamma sumi tamaani inunnik niuernernut annikillisitsinissamut attuumassuteqarpoq. Akisussaaffinnik, sunniuteqarluartunik aamma akimut ersittunik suliffeqarfinnik, peqataatitsisunik aamma takujuminartumik qulakkeerinnittoqassaaq. Peqquserlulluni iluanaarniarneq aamma isertuussamik immikkut akilersinneq unitsinneqassaaq, aamma kikkut tamarmik naapertuilluartumik inatsisitigullu isumannaatsumik sullinneqarneq periarfissarissavaat.

Naapertuilluarnermik aamma eqqissisimasumik inuiaqatigiinnissamut anguniakkamut, akimut ersittunik aamma nukittuunik suliffeqarfeqarfeqarneq Naalakkersuisunut pingaaruteqarpoq.

Naapertuilluarnermik aamma eqqissisimasumik inuiaqatigiinnissamut anguniakkamut, akimut ersittunik aamma nukittuunik suliffeqarfeqarfeqarneq Naalakkersuisunut pingaaruteqarpoq. Akisussaaffiit ilaat tiguneqarsimapput, aamma persuttaaneq, naalliutsitsineq, anngiortumik akiliilluni peqquserluuteqarneq akimullu ersittunik suliffeqarfiit akisussaaffittut suliniutigissallugit annertuumik naleqqupput. Taakkua saniatigut aammattaaq sammisat ilaat, Inatsisinik atuutsitsinermut suliassaqarfiat suli tiguneqarsimanngilaq.

Toqqissisimasumik naapertuilluarnermillu inuiaqatigiinnik pilersitsinissamut suliniutit amerlapput, ukiunilu makkunani annertuumik ukkatarineqarput. Assersuutigalugu persuttaasarneq tupinnanngitsumik maani nunami unammillernarpoq, aamma taamatut atuupput, timikkut aamma kinguaassiuutitigut atornerluinerit atuipilunnerillu. Taamaattumik persuttaalluni pisut pinaveersaartinniarlugit akiorniarlugillu, nunami tamarmi, kommuninit aamma sumiiffinni suliarineqarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu misiginneqataasinnaaneq aamma sakkortuumik ileqqorissarsinnaanermut aqqutissiuussineq inuiaqatigiinni tamat oqarsinnaassusaannut pingaaruteqarput. Minnerunngitsumik nunarsuaq tamakkerlugu inuit amerlasuut malersugaaneq, eqqunngitsuliorfigitinneq aamma atornerlugaaneq, inuiaassutsip tamatuma toqqammavianik unammillernartoqartoq misigaat. Nukittuunik sullissiveqarneq, nunarsuaq tamakkerlugu tamanut atuuttunik naapertuilluarnissamut aamma sumi tamaani eqqissisimatitsinermut akisussaaqataaneq qulakkiissavarput.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Toqutsinerit piffissamut suiaatsutsimullu agguataarlugit (ukiunut agguataarinerit maannakkut periarfissaanngillat)
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. Arnat
  2. Angutit
024681020062007200820092010201120122013

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (16.1.1) Inuit 100.000-iutillugit piaaraluni toqutsinermi eqqugaasut amerlassusiat, suiaassutsinut ukiunullu agguarlugit

Innuttaasut tunngaviusumik Kalaallit Nunaanni toqqissisimassusaat 2019
Najoqqutaq: Politiets Tryghedsundersøgelse i Grønland

  1. Toqqissisimaneq (81,6 %)
  2. Asukiaq/immaqa (7,3 %)
  3. Toqqissisimannginneq (10,4 %)
  4. Naluara/akerusunngilara (0,7 %)
81,6 %7,3 %10,4 %0,7 %

Nunarsuaq tamakkerlugu suussusersiutit (16.1.4) Innuttaasut eqqaminni pisullutik toqqissisimasutut misigisartut amerlassusiat

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 12 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 16.1 – Persuttaasarneq unitsilli

Persuttaanerit suulluunniit tamarmik persuttaanermilu toqusarnerit sumi tamani ikilisinneqarujussuassapput.

Anguniagassat ilaat 16.2 – Meeqqanik naalliutsitsineq, atornerluineq, niuerneq aamma persuttaasarneq unitsinneqarlik

Meeqqanik naalliutsitsineq, atornerluineq, niuerneq aamma persuttaasarneq anniartitsinerlu unitsinneqassapput.

Anguniagassat ilaat 16.3 – Inatsisitigut illersugaanissaq nukittorsarneqarli, kikkullu tamarmik eqqortumik eqqartuunneqartarlik

Inatsisitigut illersugaaneq nunami nunanilu tamalaani siuarsarneqassaaq, aamma kikkunnut tamanut eqqortumik eqqartuussinissamut naligiimmik periarfissiisoqarnissaa qulakkeerneqassalluni.

Anguniagassat ilaat 16.4 – Pinerluttuliortarneq unioqqutitsisumillu aningaasarsioneq sakkussarsiornerlu akiorneqarlik

2030 sioqqullugu unioqqutitsisumik aningaasanik sakkunillu ingerlaartitsineq sukumiisumik annikillineqassaaq, nalilinnillu tillinneqarsimasunik katersinermi utertitsinermillu suliniutit aamma aaqqissugaasumik pinerluutinik sunik tamanik akiuineq nukittorsarneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 16.5 – Peqquserlunneq akiliillunilu peqquserlutsitsineq annikillisarneqarujussuarlik

Peqquserluutit akiliillunilu peqquserlutsitsinerit suut tamaasa annikillisarneqarujussuarlik

Anguniagassat ilaat 16.6 – Pisortani suliffeqarfiit sunniuteqarluartut, akisussaasut paasiuminartullu ineriartortinneqarlik

Pisortat suliffeqarfiini sunniuteqarluartunik, akisussaasunik paasiuminartunillu ineriartortitsisoqassaaq.

Anguniagassat ilaat 16.7 – Aalajangiussat tamarmik ilanngutitsisumik sinniissuuffeqartumillu qularnaarneqarlik

Akuersaartunik, ilanngutitsisunik, peqataatitsisunik, sinniisuuffigineqartunillu aalajangiisarnerit qulakkeerneqassapput.

Anguniagassat ilaat 16.8 – Nunat siuarsarniakkat naalagaaffiit suliffeqarfiini peqataanerat nukittorsarneqarli

Nunarsuarmi naalagaaffiit suliffeqarfiini nunat siuarsarniakkat peqataanerat annertusarneqarlunilu nukittorsarneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 16.9 – Kikkut tamarmik inunngornermut allagartartaassapput aamma inatsisitigut kinaassusilerneqarlutik

2030 sioqqullugu kikkut tamarmik inatsisitigut kinaassusilerneqassapput, tassunga ilanngullugu inunngortut pillugit nalunaarsuinerit.

Anguniagassat ilaat 16.10 – Tunngaviusumik kiffaanngissuseqarnermut pisinnaatitaaffiit illersorneqarlik paasissutissanillu periarfissiisoqarli

Nunani tamalaani inatsisit nunanilu tamalaani isumaqatigiissutit naapertorlugit paasissutissanut kikkut tamarmik periarfissaqarnerat tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnermut pisinnaatitaaffinnik illersuineq qulakkeerneqassapput.

Anguniagassat ilaat 16.a – Persuttaaneq, qunusiarinninneq aamma pinerluttuliorneq akiorneqarlik

Nunami pisortat suliffeqarfii attuumassuteqartut nukittorsarneqassapput, ilaatigut nunani tamalaani suleqatigiinnikkut, qaffasissutsini tamani piginnaasaq ineriartortinniarlugu, pingaartumillu nunani ineriartorfiusuni, persuttaanerit pinngitsoortinniarlugit aamma qunusiarinninnerit pinerluttuliornerillu akiorniarlugit.

Anguniagassat ilaat 16.b – Inatsit politikkillu immikkoortitsinngitsut siammarneqarlik atulersinneqarlutillu

Piujuartitsisumik ineriartortitsinermut tapersersuisut inatsit politikkillu immikkoortitsinngitsut siuarsarneqassapput atortinneqarlutillu.