Nunarsuarmi immani nungusaataanngitsumik aalisarnernik attassineq immallu pisuussutaannik atorluaaneq tunngavigalugu tunisassiortoqartarnissaanik qulakkeerinninneq.

Imaata isumalluutaanik piujuartitsisumik atuineq aningaasaqarnikkut iluaqutaassaaq. Imaanik mingutsitsineq annikillisinneqassaaq aamma aalisarpallaarneq unitsinneqassaaq, taamaalilluni uumassuseqartutigut pinnguutit akisussaassusilimmik angullugit. Uumassusillit ataqatigiiaarnerat tunngavigalugit iliuutsit siuarsarneqassapput, taamaalilluni imaani isumalluutit piujuartillugit aamma imaq sineriallu illersorneqassapput.

Naalakkersuisut anguniagaraaq piujuartitsineq tunngavigalugu imaata isumalluutaanik atuineq ingerlanneqassasoq, tamanna annertusisitsinermik aamma imminut akilersinnaassutsimik tuniseqataasinnaavoq – illugiimmik aalisartunut ataasiakkaanut, assinganik inuiaqatigiinnut, aamma tamakkiisumik.

Kalaallit Nunaanni aalisakkerineq tunisassianik inuussutissarsiornermi annerpaavoq pingaarnerpaallunilu, aamma tunisassiat nalingi tamakkerlugit 90 %-it sinnerlugit annertutigaaq. Annermik qaleralinnik kinguppannillu avammut tunisinerit tunisassianik naatsorsueqqissaarnernut oqimaannerpaapput. Kalaallit Nunaata BNP tamakkiisup 25-26 pct.-a aalisarnermik inuussutissarsiortuneerpoq aamma taamaalilluni nunap tamakkiisumik isertitaasa ilaanni annertulluni.

Tamatuminnga peqquteqartumik aalisakkerineq nunap aningaasaqarneranut aamma sulisitsineranut annertuumik isumaqarpoq. Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq isumalluutinik taakkungannga atuineq piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqarnissaa. Aalisakkerineq annertusisamik ineriartortitsinernik tuniseqataasinnaavoq, inuussutissarsiorneq pitsaanerusunik killiliussatigut qulakkerneqarpat.

Nunarsuaq tamakkerlugu imartani tatsinilu peqqissuseq inuunitsinnut pingaaruteqarput. Taakku nunarsuatta 70 procentia qallersimavaat, aamma nerisassaqarnissatsinnut, nukissiuuteqarnissatsinnut aamma imeqarnissatsinnut pisariaqartippagut. Taamaakkaluartoq minnerunngitsumik isumalluutit nalituut taakku annertuumik ajoqusersimavagut. Mingutsitsinerit aalisarpallaarnerillu nungutinneqarnerisigut illersussavagut, aamma imaanit inuussutissat nunarsuarlu kaajallallugu uumassusillit ingerlallugit illersorlugillu.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Aalisakkerinermi Kalaallit Nunaanni MSC-mik allagartaliinerit
Najoqqutaq: Sustainable Fisheries Greenland & Grønlands Statistik

29 %

Aalisakkerinermut tamakkiisumut sanilliullugu MSC-mik allagartalikkanik aalisakkerinerup annertussusaa

Aalisakkanik qalerualinnillu tunisineq
Najoqqutaq: Grønlands Statistik

  1. tonni
40.00060.00080.000100.000120.000140.00020152016201720182019

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu aalisakkanik qalerualinnillu tunisineq

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuarmi anguniakkat ataasiakkaarlutik periusissianik tigussaasunik arlalinnik iluminni ilaatigut immikkoortortaqarput. Nunarsuarmi anguniagaq 10 immikkoortortaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 14.1 – Imaani mingutsitsineq annikillineqarli

2025 sioqqullugu imaani mingutsitsinerit suulluunniit pinngitsoortinneqarlutillu annertuumik ikilisinneqassapput, pingaartumik nunamik tunngaveqartumik ingerlatanit pissuteqartumik mingutsitsinerit, tassunga ilanngullugit imaani eqqakkat aamma inuussutissanit mingutsitsineq.

Anguniagassat ilaat 14.2 – Immap pinngortitami ataqatigiinneri pitsaaliorneqarlik iluarseqqinneqarlutillu

2020 sioqqullugu immap sissallu qanitaani pinngortitami ataqatigiinnerit illersorneqassapput ajortumillu annertuumik sunniuteqarnissaq pinngitsoortinniarlugu piujuartitsisumik aqunneqarlutik, ilaatigut taakku akiuussinnaassusii nukittorsarneqarnerisigut aamma peqqinnartumik tunisassiortumillu imap anguneqarnissaanut pilersitseqqinnikkut.

Anguniagassat ilaat 14.3 – Immat seernartunngornerat killilerneqarli

Immat seernartunngortinnerinut sunniutaasut annikitsuutinneqassapput passunneqarlutillu, ilaatigut sutigut tamatigut ilisimatuussutsikkut suleqatigiinnerulernikkut.

Anguniagassat ilaat 14.4 – Aalisarneq piujuartuuli

2020 sioqqullugu aalisarneq kinguneqarluartumik killilersorneqassaaq, aamma sippuisumik aalisarneq, unioqqutitsisumik, nalunaaruteqarneq ajortumik malittarisassaqanngitsumillu aalisarneq aamma aalisariaatsit aserorterisut unitsinneqarlutik. Aalisagaqarfiit sukkanerpaamik pilerseqqinniarlugit ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik aqutsinermi pilersaarutit atulersinneqassapput, minnerpaamillu uumassuseqarnikkut pissusaat malillugu piujuartitsisinnaasumik iluaquteqartitsisutut nalilerneqartutut qaffasissuseqassallutik.

Anguniagassat ilaat 14.5 – Sineriaat imartallu paarineqarlik

2020 sioqqullugu sineriaqarfiup imartallu minnerpaamik 10 procentii illersugaassapput, nunami aamma nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit aamma ilisimatuussutsikkut paasissutissat pitsaanerpaamik pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit.

Anguniagassat ilaat 14.6 – Tapiissutit nungusaataasumik aalisartitsisut atorunnaarlik

2020 sioqqullugu sippuisumik piginnaasaqartitsisut nungusaataasumillu aalisartitsisut aalisarnermi tapiissutit aalajangersimasut inerteqqutaassapput, aamma unioqqutitsisumik, nalunaarutigineqarneq ajortumik malittarisassaqanngitsumillu aalisarnermut iluaqutaasut tapiissutit peerneqassallutik, aamma assigusunik tapiissuteqartarnernik nutaanik eqqussisoqassanani, tassa nassuerutigineqarmat nunanik siuarsagaasunik annikinnerpaamik nunanik siuarsarneqarsimasunik tulluartumik kinguneqarluartumillu immikkullu allanngorartumik suliarinninneq aalisarnermi tapiissuteqartarneq pillugu Nunarsuarmi niuernikkut suleqatigiiffiup isumaqatigiinniartarneranut ilaasariaqarmat.

Anguniagassat ilaat 14.7 – Immap isumalluutaanik piujuartitsisumik atuinermi aningaasarsiornikkut iluaqutit qaffanneqarlik

2030 sioqqullugu aningaasarsiornikkut iluaqutit qeqertaaqqanut annikinnerpaamillu nunanut ineriartortunut, imaani isumalluutinik piujuartitsisumik atuinermiit pisut qaffanneqassapput, tassunga ilanngullugit piujuartitsisumik aalisarnermik, tukertitsivinnik takornariaqarnermillu aqutsineq.

Anguniagassat ilaat 14.a – Immat uummaarissunngortinniarlugit ilisimatusarneq, ilisimatuutut misissuineq aamma teknologii pitsanngorsarneqarlik

Imaani teknologi pillugu ilisimatuussutsikkut ilisimasat, ilisimatuussutsikkut piginnaasat nuussisarnerillu annertusineqassapput, tassa immat uummaarissuunerat pitsaanerulersinniarlugu aamma immami assigiinngisitaartuusut nunani siuarsarniakkani, pingaartumik qeqertaaqqani siuarsarniakkani nunanilu annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasuni, ineriartornermut tapertaaneri annertusinniarlugit "the Intergovernmental Oceangraphic Commission Criteria and Guidelines on the Transfer of Marine Technology" eqqarsaatigineqassammat.

Anguniagassat ilaat 14.b – Umiatsiaaqqani aalisarneq tapersersorneqarli

Umiatsiaaqqani aalisartut imaani isumalluutinut niuerfinnullu periarfissinneqassapput.

Anguniagassat ilaat 14.c – FN-p Imaani Pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissutaat (UNCLOS) atulersinneqarli

Naalagaaffiit Peqatigiit Imaani Pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissutaannut (UNCLOS) naapertuuttut nunani tamalaani inatsisit atulersinnerisigut immanik taakkunanilu isumalluutinik illersuineq piujuartitsisumillu atuineq annertusineqassaaq, tassani allassimalluni immamik taakkunanilu isumalluutinik illersuineq piujuartitsisumillu atuineq pillugu inatsisitigut sinaakkusiussat, paragraf 158-imi "The futuree we wavt"-imi allassimasoq.