Menu toqqoruk Matuuk Menu

Silap pissusaata allanngorneranik taassumalu kinguneranik akiuinissamut sukkasuumik iliuuseqarnissaq

Anguniagaq silap pissusiata allanngorneranut akiuussinnaanermut aamma naleqqussarsinnaanermut piginnaasanut attuumassuteqarpoq. Nunamut tamarmut politikkimut, silap pissusiata allanngoriartorneranut suliniutit ilanngunneqassapput, aamma ilisimasat annertusarneqassapput, silap pissusiata allanngoriartornera akiorniarlugu.

Nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusiata allanngoriartornera ullutsinni siooranartut annersaasa ilagaat. Maani nunami silaannaap kissakkiartornerani allanngoriartornerit, sikup siaruartarnerata annikilliartornerata aamma siallertarnerata allanngorneri takullugillu malugaagut.

Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allangoriartornera suli sukkanerusumik pivoq, aamma nunarsuami sumiiffinnit arlalinnit allanit sukkaneruvoq. Ukiumiit ukiumut uuttuinerit nutaamik uuttukkanik qaangiisarput, aamma assersuutigalugu ukiuni 2014-imit 2017-imut Issittumi ukiumut silaannaap kissassusaa, ukiuni siuliinit, 1900-p aallartinneraniilli alaatsinaanneqartarsimasunut sanilliullugit qaffasinnerupput. Piffissami 1971-ip aamma 2017-ip akornanni Issittumi silaannaap kissassusaa, ima tulleriillutik ukiup nillernerpaaffiani aamma kissarnerpaaffiani, 3,1 aamma 1,8 gradenik qaffannikuupput.

Saniatigut ataatsikkut Kalaallit Nunaata sermersuaa siornatigornit sukkanerusumik aakkiartorpoq, issittumilu iigartartut allat peqatigalugit nunarsuaq tamakkerlugu immap qaffakkiartorneranik pilersitsilluni, tamatuma annerusumik manerassuarmi qeqertat appasinnerusumiittut eqqugaatissavai.

Uagut aamma maani nunami immap qaffakkiartornera malugiumaarparput. Nuna oqinnerulissaaq, aamma immap killingata apparneranik malitseqassaaq, tamanna umiarsualivinnut unammillernarsinnaajumaarpoq. Annerusumik umiarsualiviit anginerit umiarsuarnit assartuutinit tikinneqartartut, immap killingata allanngorneranit unammilligassaqassapput.

Kisitsisinnguineq

Una takussutissiaavoq anguniakkani ullumikkut uuttuutigineqarsinnaasut. Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata nittartakkamini SDG 2030 tunngassutillit saqqummersikkumaarpai, kisitsisit naatsorsukkat suliami anguniakkani tulluussakkat.

Emission af drivhusgasser [CO2-ækvivalenter] fra energiforbrug efter anvendelse
Najoqqutaq: Grønlands Statistik (2016)

  1. Energisektor (17,15)
  2. Transport (22,72)
  3. Produktionserhverv (31,54)
  4. Handels- og serviceerhverv (9,62)
  5. Husholdninger (18,97)
17,1522,7231,549,6218,97

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Kalaallit inuusuttut 42-t UNLEASH Greenlandimut peqataasut

UNLEASH Regional Innovation Lab Greenland 2022 aggustusip ulluisa 20-anit 26-anut siullerpaamik ingerlanneqarmat kalaallit piginnaanillit 42-t inuusuttut Issittumeersut aamma Nunanit…

Atuaqqigit

Sermitsiaq.AG-mi avatangiisit pillugit sammisaqarneq

Tusagassiorfik Sermitsiaq.AG avatangiisit piujuaannartitsinerlu pillugit samminnittumik aviisimik saqqummersitsilerpoq

Atuaqqigit

SDG 2030 erseqqissaasutit

Nunatta ingerlariaqqinnissamut suliniutai, unamminartoqarfii periarfissaalu siunissami atuutilernissaanut Inuiaat peqatigiit siunniussaat ukiumut 2030-mut

Atuaqqigit

Nunat Avannarliit – sumiiffiit ilaat nunarsuarmi piujuartitsinerpaaq?

Nunat Avannarliit piujuartitsisumik ineriartortitsineq pillugu anguniagaqarluartumik isumaqatigissuteqarput aamma pilersaaruteqarlutik Takorluukkat 2030 nutaami.

Atuaqqigit

Silap pissusianut isertarfik silap pissusianut unammillernartunik paasissutissiisarpoq

climategreenland.gl-imi silap pissusianut naleqqussarneq pillugu paasissutissat kingulliit paasisinnaavatit.

Atuaqqigit

Issittumi Periusissiaq nutaaq aamma SDG 2030

SDG 2030 agenda Danmarkip Naalagaafeqatigiivinut nutaamik issittumi periusissiamik ineriartortitsinermut tunngaviliissaaq.

Atuaqqigit

Anguniagassat ilaat

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassani tamani aalajangersimasunik iliuuserisassaqarpoq.
Silap pissusia suliniuteqarfigineqarnissaa pillugu nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassaq 13 tallimanik anguniagassartaqarpoq.

13.1
Anguniagassat ilaat 13.1
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 13.1 – Silap pissusiinik ajunaarnersuarnut akiuussinnaaneq aamma naleqqussarsinnaneq nukittorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani tamani silap pissusaanut attuumassuteqartut aarlerinartunut pinngortitamilu ajunaarnersuarnut akiuunnissaq naleqqussarsinnaassuserlu nukittorsarneqassapput.

13.2
Anguniagassat ilaat 13.2
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 13.2 – Nunami politikkit aqqutigalugit silap pissusaata allanngorneranut illersornissamut suliniutiliortoqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Silap pissusaata allanngorneranut suliniutit nunami politikinut, periusissianut pilersaarusiornernullu ilanngunneqassapput.

13.3
Anguniagassat ilaat 13.3
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 13.3 – Silap pissusaata allanngorneranut sillimanissamut paassissutissanik piginnaasanillu pilersitsisoqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Silap pissusaata allanngorneranik akornusiinermut, tulluarsarnermut, ajoqusiinerit killeqartinnissaannut siusissukkut kalerriinissamut naleqqiullugu atuartitsineq, qaammarsaaneq inuttullu suliffeqarfitsigullu piginnaasat.

13.a
Anguniagassat ilaat 13.a
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 13.a – FN-ip silap pissusaata allanngornera pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissutaa atulersinneqarli

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Silap pissusaata allanngornera pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit tunngaviusumik isumaqatigiissutaannik atsiorsimasut nunat ineriartorsimasut pisussaaffiat 2020 sioqqullugu ukiumut 100 mia. USD-it ataatsimoorluni katersornissaat pillugu anguniagaq naammassineqarsimassaaq, isumatuumik akornusiinissamut suliniutinik naammassineqarneranilu paasiumiunartuunissaanik nunat ineriartorfiusut pisariaqartitsinerat illuatungilerniarlugu, aamma Silap Pissusaa Qorsooqqissoq pillugu aningaasaateqarfik sapinngisamik piaarnerpaamik aningaasalersorneqarluni.

13.b
Anguniagassat ilaat 13.b
Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Anguniagassat ilaat 13.b – Silap pissusaata allanngorneranut sillimanissamut piginnaasat pitsanngorsarneqarlik

Agguaruk Ilisarnaqut aaguk

Nunani annikinnerpaamik siuarsarneqarsimasuni qeqertaaqqanilu silap pissusaanik allanngornernut attuumassuteqartut kinguneqarluartumik pilersaarusiornissamut aqutsinissamullu piginnaasanik annertusisitsisut periutsit tapersersorneqassapput, aamma arnat, inuusuttut najukkami ajattugaasutut inuiaqatigiit isiginiarlugit.