Imminut akilersinnaasunik atuisunut pilersuisoqartarnissaanik tunisassioriaaseqartoqartarnissaanillu qulakkeerinninneq

Namminersortut pisortaqarfiillu atuinerisa tunisassiornerisalu kinguneri pillugit, killut tamarmik paasisimasaqassapput ilisimasaqarlutillu. Nerisassanik tunisassianit pilersuivinniit annaasat aamma nerisassanik igitsiinnartarnerit annikillisinneqassapput, aamma eqqakkat akisussaassuseqartumik passunneqassapput, aamma atueqqinnerit aqqutigalugit nalinginnaasumik appartinneqarlutik. Pinngortitamit isumalluutit piujuartitsisumik aqunneqassapput aamma pitsaanerusumik atorneqassapput, atavatangiisunut inuiaqatigiinnullu sunniutit annikillisinniarlugit.

Kalaallit Nunaannik nutarterineq nalinginnaasumik inooriaatsitsinnik allannguinernik aamma annertusiartortumik ingerlateqqinneqarnerusumik pinngortitamik taassungalu sunniutitsinnik paasisimasaqarnitsinnut kinguneqarsimavoq.

Kalaallit innuttaasut pinngortitamut qanittuaannarsimapput. Nunarsuaq tamakkerlugu atugassanik niuerfiit aamma niuernernut ilutsit, nunamut assigiinngitsutigut iluaqutaasut,aporfinnik aammataaq pilersitsisimapput, taakku unammillernissaannut pikkorinnerulertariaqarpugut. Kalallit Nunaat eqqakkanik passussinermut pitsaanerulertariaqarpoq, aamma Naalakkersuisut kommunit suleqatigalugit unammilligassaq isumagaat.

Ullumikkut atuinikkut aamma tunisassiornikkut unammilligassaqarpugut, taakku avatangiisitsinnik, pinngortitamik aamma peqqissutsimut sunniisuupput. Taakku inuiaqatigiit ineriartornerannut iluaqutaasimasut ataatsikkut pinngortitatsinnik innarliisimapput aamma ajorneruleraluttuinnarlutik, atuinitsunnut ilutsit allanngortinngikkutigit. Ataatsikkut nunarsuarmit tamanit eqqakkat Issittup imartaani sarfagiussaasimapput, avatangiisitsinnik ajornerulersitsillutik – ingammik imaanut aamma sineriannut. Soorunami maani nutatsinni atortorissaarutit amerlanerit aamma tunisassiat ineriartortinneqarneq ajorput, kisianni nunat assigiinngitsut akornanni inuernerit, tunisassiat Kalaallit Nunaannut ajornannginnerusumik apuuttarput. Nioqqutissat nunatsinnut pereeraangata aatsaat, uagut akisussaaffigaarput eqqakkat isumannaatsumik ingerlanneqarnissaat aamma avatangiisinut, uumasunut inuiaqatigiinnullu aarlerinaateqanngitsumik. Nioqqutissianik assigiinngitsunik tamanik eqqussuinerit ullumikkut Kalaallit Nunaannit qaffakkiartortumik annertusiartorput, aamma pitsannguiffissaqarput, akisusaassuseqartumik atuinitsinnik pissutsinut tunngatillugu.

Nutaarsiassat

Ilisarnaatinik aallerit, nutaarsiassanik atuarit aamma pisussanik nassaarit.

Anguniagassat ilaat

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassani tamani aalajangersimasunik iliuuserisassaqarpoq.
Akisussaassuseqartumik atuineq tunisassiornerlu pillugit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassaq 12 aqqanilinnik anguniagassartaqarpoq.

Anguniagassat ilaat 12.1 – Imminut akilersinnaasunik atuisunut pilersuisoqartarnissaanik ukiunut qulinut tunngaviusumik suliniut naammassineqarli

Imminut akilersinnaasunik atuisunut pilersuisoqartarnissaanik ukiunut qulinut tunngaviusumik suliniut naammassineqassaaq, nunallu tamarmik iliuuseqassallutik, nunat ineriartorsimasut siuttoralugit, nunat siuarsarniakkat ineriartornerat piginnaasaallu eqqarsaatigalugit.

Anguniagassat ilaat 12.2 – Pinngortitami isumalluutit piujuartumik atorneqarlik

2030 sioqqullugu pinngortitami isumalluutinik piujuartitsisumik aqutsineq kinguneqarluartumillu atuineq anguneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 12.3 – Nunarsuarmi innuttasup ataatsip nerisassanik maangaannartitsinera affanngortinneqarli

2030 sioqqullugu innuttaasumut ataatsimut niuertarfinni atuisunilu nunarsuarmiuni nerisassanik maangaannartitsineq affaannanngortinneqassaaq aamma tunisassiortuni pilersuisunilu inuussutissatigut annaasat, tassunga ilanngullugit karrinik katersinerup kingorna karrit annaasat, ikilisinneqassapput.

Anguniagassat ilaat 12.4 – Akoorutissat aamma akoorutissanik eqqagassat akisussaasumik passunneqarlik

2020 sioqqullugu nunani tamalaani tunngavigisaq isumaqatigiissutaasoq naapertorlugu piusimaneranni tamarmi akoorutissanik eqqakkanillu avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik passussineq anguneqassaaq, aamma silaannarmut, imermut nunamullu aniatitsineq annertuumik annikillisinneqassalluni inuup peqqissusianut avatangiisinullu ajortumik sunniutit annikillisinniarlugit.

Anguniagassat ilaat 12.5 – Eqqagassat annertussusaat annertuumik annikillisinneqarli

2030 sioqqullugu pitsaaliuinikkut, annikilliliinikkut, pissarseqqinnikkut atoqqiinikkullu eqqakkanik pilersitsisarneq annertuumik annikillineqassaaq.

Anguniagassat ilaat 12.6 – Ingerlatseqatigiiffiit piujuartitsisumik ingerlanissaat kajumissaarneqarli

Ingerlatseqatigiiffiit, pingaartumik suliffeqarfiit angisuut nunanilu arlalinniittut, nalunaarusiortarnerminni piujuartitsisumik sulinerup atorneqarnissaanut aamma piujuartitsisuuneq pillugu paasissutissat ilanngunneqartarnissaannut kaammattorneqassapput.

Anguniagassat ilaat 12.7 – Pisortat pisiortornerat piujuartitsisoq kajumissarneqarli

Nunami politikit salliutitsinerillu naapertorlugit pisortat pisiortornermik suleriaasiat piujuartitsisuusoq siuarsarneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 12.8 – Inuit tamarmik piujuartitsisumik inuunissamut paasissutissinneqarlik aamma ilisimatinneqarlik

2030 sioqqullugu sumiiffinni tamanit inuit piujuartitsisumik ineriartorneq aamma pinngortitamut tulluartumik inuusaaseqarneq pillugu tulluartunik paasisimasaqarlutillu ilisimasaqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Anguniagassat ilaat 12.a – Nunat ineriartorfiusuni piujuartitsisumik atuisinnaanerat aamma tunisassiorsinnaanerat siuarsarneqarlik

Atueriaatsit tunisassioriaatsillu piujuartitsinerusunut sammisumik ingerlanissamut ilisimatuussutsikkut teknologiikkullu piginnaasaannik nukittorsaanerni nunat ineriartorfiusut tapersersorneqassapput.

Anguniagassat ilaat 12.b – Piujuartitsisumik takornariaqarnermik nakkutilliinissamut sakkussat pitsaanerusut pilersinneqarlik

Suliffinnik pilersitsisunik najukkanilu kulturikkut najukkanilu tunisassianut siuarsaasumik piujuartitsisumik takornariaqarnerup piujuartitsisumik ineriartortinneqarneranut sunniutinik nakkutilliinissamut sakkussanik inerisaasoqarlunilu eqqussisoqassaaq.

Anguniagassat ilaat 12.c – Nunap iluanit ikummatissanut tapiissutit niuernermi equngatitsisut unitsinneqarlik

Pisariaqanngitsumik atuinissamut kajumissaasut nunap iluaneersut ikummatissat kinguneqarluanngitsut nunani pissutsit naapertorlugit niuerfinni equngalersitsisut peerneqarnerisigut pisariillisarneqassapput, tassunga ilanngullugit akileraarusersuinermi malittarisassat allanngortinnerisigut atuuffiinilu tapiissutit ajoqusiisut atorunnaarsinnerisigut, nunani siuarsarniakkani immikkut pisariaqartitsinerit piumasaqaatillu atuuttut tamakkiisumik sillimaffigalugit, aamma arlaatigut piitsunik nunaqqatigiinnillu eqqorneqartunik illersuisut ineriartornermut ajortumik sunniuteqartut ikilisillugit.